Skip to main content

Yksilöllinen ortoosi tukee lapsen kasvua ja elinikäistä toimintakykyä

Uutinen   •   Loka 27, 2016 10:23 EEST

Tiivis yhteistyö perheen ja kuntoutuksesta vastaavien ammattilaisten kesken on tärkeää apuvälinetarpeen arvioinnissa.

Lapsilla kehoa tukevan ja virheasentoja korjaavan ortoosin tarve on usein synnynnäinen ja johtuu yleisimmin neurologisista vaurioista. Myös tapaturmat tai sairaudet voivat johtaa ortoosin tarpeeseen. Ortoosit suunnitellaan ja valmistetaan yksilöllisesti tukemaan lapsen oikeanlaista kehitystä kasvun eri vaiheissa. Tiivis yhteistyö perheen ja kuntoutuksesta vastaavien ammattilaisten kesken on tärkeää apuvälinetarpeen arvioinnissa.

Ortoosit parantavat esimerkiksi tukirangan, lihaksiston, luuston ja hermoston toimintaa sekä kohentavat käyttäjän yleistä liikunta- ja toimintakykyä. Yksilöllisesti suunniteltuja ja valmistettuja ortooseja ovat esimerkiksi erilaiset korsetit, tukiliivit, kaulatuet, ylä- tai alaraajaortoosit sekä ortopediset jalkineet ja tukipohjalliset.

Lapsilla ensimmäiset merkit ortoosin tarpeesta voidaan havaita jo alle vuoden iässä, kun esimerkiksi seisomaan nouseminen viivästyy tai neuvolassa havaitaan muita liikkumisen haasteita. ”Lapsilla ortoosin tarpeeseen johtaa usein syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu neurologinen vaurio tai jokin muu kehitysvamma. Myös erilaiset tapaturmien aiheuttamat vammat tai sairauksien, kuten reuman, aiheuttamat tukitarpeet ovat tavallisia”, kertoo apuvälineteknikko Sami Länsisaari, joka on tehnyt jo 18 vuoden uran lasten ortoosien suunnittelun ja valmistuksen parissa.

Tiivis hoitoketju varmistaa parhaan lopputuloksen

Lähete ortoosin valmistukseen tulee lapsen kanssa työskennelleeltä lääkäriltä tai fysioterapeutilta. Hoitoketjussa on usein mukana myös toimintaterapeutti. Länsisaari korostaa, että olennaista ortoositarpeen arvioinnissa on sujuva yhteistyö ja tiedonvaihto hoitoketjun eri ammattilaisten kesken.

”Mitä useampi ammattilainen lapsen hoitoketjusta on paikalla arviointia tehdessä, sitä parempi. Näin saamme kokonaisvaltaisen kuvan hoidon tavoitteista. Olennaista on valita apuväline, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten.”

Yksilöllinen ortoosi suunnitellaan ja valmistetaan huolellisen arvioinnin ja mittausten pohjalta. Vanhemmilla on tärkeä rooli hoidon toteuttamisessa. ”He ovat niitä, jotka päivittäin pukevat ortoosin ja huolehtivat siitä, että se tulee laitettua oikein. Lasta ei ole aina helppo motivoida ortoosin käyttöön”, Länsisaari tietää.

Yksilölliset tarpeet huomioon hoidon eri vaiheissa

Lasten ortoosit ovat lähes aina yksilöllisesti valmistettuja. Pienillä lapsilla kasvu on nopeaa ja ortoosin vaihto on ajankohtainen noin puolen vuoden, vuoden välein, isommilla vuoden, kahden jaksoissa. Lapsen kasvun myötä ortoosin toimivuutta on luonnollista tarkastella säännöllisin väliajoin. ”Kun vanha tuki käy pieneksi arvioidaan uudelleen, onko nykyinen ortoosimuoto jatkossakin paras, vai tulisiko jotain muuttaa”, Länsisaari selventää.

Lasten kanssa työskentely on Länsisaaren mukaan antoisaa, mutta myös haastavaa. Kärsivällisyys ja paikallaan pysyminen esimerkiksi tunnista kahteen kestävässä mitanottotilanteessa voi joskus olla vaikeaa, mutta asiakkaiden ajoittainen pitkästyminen kuuluu työn kuvaan. ”Sovellamme tilanteen mukaan kaikenlaisia temppuja. Usein huolehdin siitä, että mitanottotilassa on vähintäänkin TV ja dvd, jota lapsi voi katsoa tekemättä mitään”, Länsisaari kertoo.

Palkitsevinta on huomata hoidon vaikutus lapsen kehitykseen ja toimintakykyyn. ”Joskus saatetaan siirtyä kevyempiin apuvälineisiin ja toisinaan jättää jotain tukia kokonaan pois. Vaikka kaikkia vaurioita emme pysty poistamaan, on toimintakyvyn parantuminen onnistumisen merkki”, hän summaa.

Tärkeää lasten ortooseissa

  • Ortoosin käytön tavoitteena on liikunta- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantaminen.
  • Lapsilla yleisimmät ortoosit ovat nilkka- ja sääritukia, joita käytetään virheasentojen korjaamiseen, niiden syntymisen ehkäisemiseen tai tilanteen pahenemisen estämiseen nivelissä.
  • Yleisimpiä neurologisia vaurioita ja sairauksia, jotka johtavat ortoosin käyttöön ovat CP- ja MMC- ja muut kehitysvammat, aivoverenkiertohäiriöt, reuma ja erilaiset lihasrappeumataudit (lihasdystrofia).
  • Moni lapsuudessa ortoosin saanut käyttää ortooseja läpi elämän, sillä tuen tarve johtuu usein pysyvästä aivovauriosta, jota ei voida lääketieteellisesti parantaa.
  • Ortooseilla voidaan tukea ja parantaa myös aikuisten toimintakykyä. 

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti