Blogikirjoitus -

​Brexit: ei tuumaakaan periksi

Euroopan unionista tai Euroopan yhteisöstä on tähän päivään mennessä irtautunut kaksi autonomista aluetta ja kolmas on ehkä lähdössä. Tanska liittyi silloiseen Euroopan yhteisöön vuonna 1973, mutta kalastuskiistojen vuoksi Grönlanti päätti lähteä omille teilleen vuonna 1985. Toiseksi lähtijäksi voidaan tulkita Algeria, joka itsenäistyi vuonna 1962 ja irtautui Ranskasta, joka oli Euroopan yhteisön jäsenmaa. Nämä ovat varmasti tulkinnanvaraisia tapauksia, mutta nyt Euroopan unionista ollaan lohkaisemassa yksi sen merkittävimmistä pilareista.

Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos oli monelle yllätys, eikä vähiten istuvalle pääministerille David Cameronille. Cameron ilmoitti eroavansa tehtävästään ja jättävän artikla 50. mukaisen eroilmoituksen seuraajansa tehtäväksi. Jo ennestään sekava tilanne Ison-Britannian poliittisessa kentässä on pahentunut viime viikkojen aikana. Koko kansanäänestys on ollut jonkinlainen Tory-puolueen sisäisen valtataistelun ilmentymä, jonka häviäjä Cameron nyt on. Oppositio on myös hajallaan ja käy omaa sisäistä valtataistelua. Samaan aikaan muu Eurooppa odottaa, että joku tekisi jotain ja että epävarmuus asteittain vähenisi. Epävarmuus ei kuitenkaan häviä vielä pitkään aikaan ja tämä tekee sijoittajan kannalta tilanteen haastavaksi.

Mitään nopeaa ratkaisua tilanteeseen ei synny, mikä johtaa pitkittyneeseen epävarmuuden tilaan sijoittajien näkökulmasta. Sijoittajien hakeutuminen turvasatamiin, kuten Saksan valtionlainoihin, on painanut korot ennätysalhaiselle tasolle. EKP:n uskottavuus on muutenkin koetuksella ja nyt heillä on taas uusi lisähaaste edessä. Markkinoilla odotetaan jo jonkinlaista lisäelvytystä markkinatilanteen vakauttamiseksi. Vaikutukset reaalitalouden puolella ovat myös merkittävät. Yrityksen pienentävät investointejaan, eivätkä voi suunnitella liiketoimintaansa ennen kuin jonkinasteinen selvyys tilanteeseen saadaan. Deflatoriset paineet ovat edelleen merkittävät euroalueella ja taantuman vaara on jatkuvasti läsnä.

Euroopan talouskasvu tulee hidastumaan lähivuosina, mutta vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, miten nopeasti poliitikot pystyvät pääsemään ratkaisuun. Samaan aikaan toisaalla Kiinan valuutta heikentyi matalimmalle tasolle sitten vuoden 2010. Me Euroopassa riitelemme siitä, kumpi saa erossa hopealusikat ja kuka vie sen kauniin maljakon kirjahyllystä. Samaan aikaan koko talo on romahtamassa mannerlaattojen liikkeiden vuoksi.

Brexit-leirin kantava teema oli maahanmuuton rajoittaminen, mutta kansalle idea EU-erosta myytiin niin, että Britannia saisi vapaakauppasopimuksen aikaiseksi eikä taloudelle aiheutuisi merkittävää vahinkoa pitkällä aikavälillä. Lisäksi päätäntävallan täysimääräinen palauttaminen Lontooseen oli yksi kantavista teemoista. On epätodennäköistä, että Britannian annetaan kuitenkaan poimia rusinat pullasta ja jatkaa kauppasuhteita vanhalta pohjalta. EU:n päättäjät eivät halua, että Britannian ero unionista olisi helppo, sillä se toimisi esimerkkinä muille valtioille ja tämä pahimmillaan johtaisi koko unionin hajautumiseen tai ainakin integraatioprosessin taantumiseen. Poliittinen ilmapiiri on vähintäänkin kireä ja asioita monimutkaistaa vielä se, että Pohjois-Irlanti ja Skotlanti haluaisivat jäädä Euroopan unioniin.

Kansanäänestys antoi kuitenkin selkeän viestin päättäjille ja tätä tulosta tulisi kunnioittaa. On vaikea nähdä, miten Britannia enää voisi perääntyä tästä, mutta mahdotonta se ei ole. Shakespearen näytelmässä, Kuinka äkäpussi kesytetään, tarinan keskeinen hahmo on laitapuolen kulkija Christopher Sly. Herra Sly toteaa tavernan emännälle, ettei aio korvata rikkomiaan oluttuoppeja eikä aio perääntyä tuumaakaan omasta kannastaan (”I Will Not Budge an Inch”). Vastaavanlaista järkkymättömyyttä oli havaittavissa Brexit-leirin puolella ennen kansanäänestystä. Äänestys ratkaistiin hyvin tunnepohjaisilla vetoomuksilla itsenäisyyden palauttamisesta. Nähtäväksi jää, peräännytäänkö tästä vai kestääkö kantti, kuten Shakespearen luomalla juopolla tavernassa.

Kirjoittaja Petteri Vaarnanen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja 

Aiheet

  • Talous, rahoitus

Kategoriat

  • sijoittaminen
  • talous
  • politiikka

Yhteyshenkilöt

Petteri Vaarnanen

Toimitusjohtaja Sp-Rahastoyhtiö Oy +358 40 721 8779

Liittyvä sisältö