​Brexit tuli – miten tästä eteenpäin?

Britannia on äänestänyt eroavansa Euroopan unionista. Britannian EU-erolla tulee olemaan negatiivinen vaikutus euroalueen talouskasvuun ja sitä kautta myös maailmantalouden kasvu tulee laskemaan tämän seurauksena. Artikla 50. mukainen eroprosessi tulee kestämään todennäköisesti vuosia ja koska aikaisemmin valtio ei ole irtautunut Euroopan unionista on, epäselvää, miten prosessi etenee.

Virallisen eroilmoituksen jälkeen alkaa kahden vuoden aikaperiodi, jonka sisällä yksityiskohdista tullaan päättämään Britannian ja EU:n kanssa. Keskeistä talouden kannalta tulee olemaan, miten Iso-Britannia pystyy solmimaan kauppasuhteet uudelleen ja millä ehdoilla. Tämä tulee olemaan vuosien pituinen prosessi ja poliittisesti hyvin haastava. Saksan kannalta on tärkeää, että kauppasuhteet saadaan vakautettua mahdollisimman nopeasti.

Poliittisesti Britannian ero on erittäin merkittävä muutos EU:n tulevaisuuden kannalta. Myös muissa EU-maissa voi herätä suurempi kannatus EU:sta irtautumiselle ja muut maat voivat seurata Britannian esimerkkiä. Poliittinen päätöksenteko EU:n sisällä myös muuttuu, sillä Etelä-Euroopan painoarvo päätöksenteossa tulee korostumaan. Parhaimmassa tapauksessa Britannian rooli tulee olemaan lähellä Norjan mallia ETA-alueen jäsenenä, jolla on tiiviit kauppasuhteet Euroopan unionin kanssa ja joka vapaaehtoisesti soveltaa monia osia EU-alueen lainsäädännöstä omassa kansallisessa lainsäädännössään.

Sijoitusmarkkinoiden kannalta pitkäkestoinen epävarmuus on huono asia. Kasvuodotusten lasku tulee painamaan osakekursseja, joiden arvostustaso on jo valmiiksi ollut haastava. Punnan heikentyminen on kestänyt jo pitkään ja suurin liike on jo todennäköisesti nähty. Korkojen lasku äänestystuloksen jälkeen on ollut voimakasta sekä euroalueella että Yhdysvalloissa sijoittajien vähentäessä riskitasoa sijoitussalkuissa.

On mahdollista, että epävarmuuden pitkittyessä keskuspankit tulevat lisäämään elvytystoimenpiteitä sijoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi. Tämä tulee osaltaan pitämään euroalueen korot vieläkin alhaisemmalla tasolla ja heikentämään euron kurssia.

Ristitaso (volatiliteetti) on noussut hyvin voimakkaasti osakemarkkinoilla ensireaktiona äänestystulokseen.

On todennäköistä, että ensimmäisten kaupankäyntipäivien aikana merkittävin negatiivinen markkinareaktio on jo ohi ja tilanne sijoitusmarkkinoilla toistaiseksi vakautuu. Epävarmuuden ja poliittisten riskien nousu on kuitenkin niin merkittävä, että osakekurssien voimakas nousu on epätodennäköistä, vaikka keskuspankit omalta osaltaan tukisivat sijoitusmarkkinoita elvyttävällä rahapolitiikalla.

Kirjoittaja: Petteri Vaarnanen, Sp-Varainhoidon johtaja