Pari vuotta talouden nousua takana - voiko kasvu vielä ensi vuonna kiihtyä?

Talouden käänteisiin havahdutaan yleensä aina viiveellä. Niin nytkin. Suomen talouden elpymisestä on uskallettu puhua vasta tänä vuonna, vaikka käänne parempaan oikeastaan tapahtui jo vuoden 2015 lopulla. Aluksi toki kasvua syntyi lähinnä rakentamisen vilkastumisesta eikä kyse ollut vielä laaja-alaisesta suhdannenoususta. Talouden ”normaali”, vientivetoinen elpyminen käynnistyi vasta vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Kasvunykäys viennissä oli heti alussa sen verran raju, että yrityksille lienee tullut kiire kasvattaa kapasiteettia. Kone- ja laiteinvestoinnit lähtivät jyrkkään kasvuun 2017.

Maailmantaloutta ennakoivien suhdanneindikaattoreiden perusteella voidaan arvioida, että globaali suhdanne jatkaa hyvässä vedossa vielä pitkälle ensi vuoteen. Historiassa näin vahva maailmantalouden kasvunäkymä on yleensä merkinnyt voimistuvaa kasvua myös Suomessa. 2010-luvulla on kuitenkin koettu sarja ”erityisiä syitä”, joiden vuoksi Suomi ei olekaan päässyt maailmantalouden imuun mukaan. Vuosina 2011-2015 eurokriisi, Nokian romahdus sekä Ukrainan sotaa seuranneet Venäjän talouspakotteet ja idänkaupan voimakas supistuminen pitivät Suomen taantumassa, vaikka muut teollisuusmaat ja jopa Euroopan kriisitaloudet jo elpyivät.

Nyt nämä ”erityiset syyt” ovat joko painuneet taka-alalle tai niiden BKT:ta alentava vaikutus on ”alaskirjattu” eivätkä ne enää ole esteenä kasvun voimistumiselle. Silti jokseenkin kaikki Suomen taloutta ennustavat tahot odottavat kasvun ensi vuonna jonkin verran hidastuvan. Säästöpankkiryhmän kasvuennuste vuodelle 2017 on 3,1 % ja vuodelle 2018 2,7%. 

Heikkenevään kasvuodotukseen on sekä teknisiä että näkemyksellisiä syitä. Tekninen selitys liittyy BKT-kehityksen ajalliseen profiiliin. Vuonna 2017 kasvu on painottunut alkuvuoteen ja loppuvuotta kohden BKT-lisäys on ollut aleneva, mikä hieman heikentää ensi vuodelle siirtyvää ns. kasvuperintöä. Vaikutus on kuitenkin sangen vähäinen ja hidastuva kasvunäkymä on perusteltava myös muilla syillä. 

Muut mahdolliset kasvua jarruttavat selitykset jakautuvat karkeasti kahtia: 1) Maailmantalous saavuttaa kasvuhuippunsa jo ensi vuoden alkupuolella, jolloin ulkoinen vetoapu Suomen taloudelle alkaisi heiketä jo 2018 aikana, ja/tai 2) ”sisäisten rajoitteiden” eli kapasiteetti- ja työvoimapulan vuoksi Suomi ei pysty enää täysimääräisesti hyödyntämään maailmantalouden imua. 

Maailmantalouden kasvuhuipusta on vielä varsin vähän näyttöä. Sen sijaan Suomen viennin supistuminen kuluvan vuoden kahdella keskimmäisellä neljänneksellä saattaa viitata ”sisäisten rajoitteiden” –ongelmaan: tuotantopotentiaalia ei ole yksinkertaisesti ehditty kasvattaa riittävän nopeasti vastaamaan voimistuneeseen kysyntään. Ensi vuoden kehitys saattaakin riippua siitä, miten nopeasti nyt kuumana käyvät investoinnit kasvattavat tuotantokapasiteettia ja kuinka tehokkaasti työmarkkinat kykenevät välittämään työvoimaa kasvavien yritysten käyttöön.

Nykyinen investointitahti voi sinänsä hyvinkin riittää ja uutta kapasiteettia saa tarvittaessa rahalla lisää. Sen sijaan osaavan työvoiman puute voi osoittautua lyhyellä aikavälillä vaikeasti ratkaistavaksi ongelmaksi. Jos talouden tarjontapuolen pullonkaulat kaikesta huolimatta pystytään avaamaan, työllisyyden kasvu voisi merkittävästi kiihtyä, kotitalouksien ostovoima kohentua ja viennin vedolla saavutettu nousukausi levitä laajemmin myös kotimarkkinoille. Mikäli maailmantalouden nykyinen vire kestää vähintään ensi vuoden jälkipuoliskolle, ”sisäisten rajoitteiden” helpottaminen voisi siivittää Suomen BKT-kasvun 2018 jopa kuluvan vuoden tasoa voimakkaampaan lentoon.

Positiivinen kasvuyllätys on siis mahdollinen. Päivitämme oman kasvuennusteemme seuraavan kerran ensi maaliskuussa, jolloin ensimmäiset arviot koko vuoden 2017 BKT-luvuista ovat tiedossa.

Oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa!