Skip to main content

​Polkuni kohti omia seiniä

Blogikirjoitus   •   Touko 19, 2016 12:21 EEST

Katso Petran video uudesta asunnosta

Muutin Helsinkiin 2014 ja siitä lähtien pistin kuukausittain aika mojovan summan rahaa jonkun toisen taskuun. Samaan aikaan opiskeluni olivat loppusuoralla ja hyvät työnäkymät siintivät edessä. Hiljalleen haave omasta asunnosta alkoi muhia korvien välissä. Pistin rahaa sivuun aina kun tilanne vähääkään antoi myöden. Olen opiskellut finanssialaa ja paukannut jo koulun penkillä ollessani pankkiin töihin, mutta siitäkään huolimatta en koskaan aloittanut ASP-säästämistä. En ymmärrä miksi, sillä nyt ajateltuna tuo naurettavan pieni kuukausittaissumma olisi antanut minulle monia hyötyjä tänä keväänä, kun kauppakirjojen signeeraus tuli aika yllättäenkin eteeni.

Onneksi laitoin lanttini sentään jonnekin, eli turvallisesti säästötilille, jossa korko oli juuri ja juuri nollan yläpuolella. Eipä minulle siis paljoakaan hyvää ollut kerinnyt kertymään korkojen muodossa näiden muutamien säästövuosieni aikana. Ihan vaan vertauksena se, että ASP-tilin neljän prosentin lisäkorko olisi maistunut himpun verran paremmalta kun 0,10 prosentin säästötilikorko.

Luin hiljattain Taloussanomien artikkelin, jossa kerrottiin ensiasunnon ostajien määrän romahtaneen 40 prosentilla ja ettei vuokrien noususta huolimatta omistusasunnot houkuttele. No, toisaalta ihmekkös tuo, sillä ottaessani puheeksi ensiasunnonostoaikeeni kuulin useammankin keskustelukumppanin suusta ensimmäisenä melko negatiiviset asiat. Yhteiskunnallinen epävarmuus, asuntokupla, korkotilanne, yt-neuvottelut ja verokiristykset. Kiva. Kiitos. Tuleepa tosiaan levollinen olo näistä kommenteista ollessaan asunnonosto-aikeissa. Ei sillä, ettenkö itsekin olisi asioita katsonut useammasta näkövinkkelistä, edellä mainituistakin, mutta tuli sellainen olo että minun haluttiin jäävän vuokralle. Luotiin pelkotiloja tulevasta ja siitä, että korkotaso nouseekin ja sitten olen pulassa lainani kanssa. Toisaalta pitäähän pankki onneksi huolen siitä, etten ostohurmioissani hautaudu liian suuren lainamäärän alle.

Seilasin vastatuuleen ja tsekkasin Oikotien tarjonnan joka päivä useamman kuukauden ajan. Kun ensimmäistä kertaa kahvitilassamme julistin haluavani olla asunnonomistaja, antoi meidän säästöpankkiiri mulle yhden ainoan neuvon: "Käyt sitten vilkaisemassa ainakin 20 asuntoa ja mielellään eri kaupunginosista, jotta sulle alkaa muodostua käsitys siitä, mitä haluat ja mitä saat." Luottavaisena säästöpankkiirin neuvoon suhasin milloin metrolla, milloin junalla ympäri pääkaupunkiseutua. Halusin olla selvillä alueiden hintatasoista ja erityisesti siitä, onko trendialueiden hinnat palveluiden ja sijainnin näkökulmasta sitä, mistä haluan maksaa. Seitsemääntoista asuntoon kävelin ihan sisällekkin asti. Ja kyllä se loputtomalta tuntunut suhaaminen kannatti.

Kahdeksastoista asunto oli mun. Se ei todellakaan ollut siinä hopeatarjottimella, korkeintaan messinkisellä – tuo täysiremontin tarpeessa oleva kämppä. Kiiruhdin perjantai-iltana toimistolle klo 23:00 ja aloin valmistelemaan tarjousta. Otin linjalle yhden tutun kiinteistönvälityspuolelta ja kävin hänen kanssaan rivi riviltä läpi tarjouksen, jotta kaikki tulee oikein. Kärsivällisesti kuin mato-ongella kohossa tapahtui liike toisella heittämällä, jes, myyjä oli tarttunut syöttiin. Nyt mä kävelen mun omassa kodissa epäuskoisena, että mä tosiaan tein tämän! Heiluttelen porakonetta, jota en osaa vielä edes käyttää. Naureskelen tasoitetta lätkiessäni, että oliko tässä mitään järkeä. Olihan tässä. Oma on oma, ja apua kyllä löytyy yllättäviltäkin tahoilta, ja olen tainnut saada lähipiirissäni pienen asunnonostokärpäsen pyörimään. :)

Mulla etuna haaveeni toteutumisen suunnittelussa oli oma pankkitaustani. Pidän kuitenkin äärettömän tärkeänä asiana asunnonostamista harkitseville nuorille (ja miksei vanhemmillekin) sitä, että kävelee rohkeasti pankkiin katsomaan, miten ne omat pankkiasiat jakselee. Suosittelen erityisesti aloittamaan säästämisen, jollei sitä ole jo aloittanut. Tässäkin se kulunut sanonta "pienistä puroista" toimii loistavasti, sillä kesällä 2016 voimaan tuleva lainakatto valitettavasti tarkoittaa sitä, että paino on yhä enempi olemassa olevilla säästöillä. Onhan sitä toki monta muutakin asiaa, mitä tulee ottaa huomioon ja siksi onkin hyvä istua alas juttelemaan asiantuntijan kanssa. Kokemuksesta voin nimittäin kertoa, että on paljon helpompi lähteä kahlaamaan asuntojen maailmaan silloin, kun tiedät millaisiin seiniin sinulla on mahdollisuus iskeä kiinni.

Käyhän kurkkaamassa mun vinkit ensiasunnonostajalle -video

Kesäterkuin, Petra

Kirjoittaja Petra Liikanen toimii Nooa Säästöpankissa sijoittamisen ja varallisuudenhoidon tiimissä avustavana salkunhoitajana.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy