​Huhut käteisen kuolemasta ovat ennenaikaisia

Käteisen käytön vähentyminen on kiistämätön fakta. Silti suurin osa suomalaisista käyttää ainakin silloin tällöin käteistä. Säästöpankin kysely selvitti 30.6 - 15.8.2016 sen käyttöön liittyviä ilmiöitä ja käyttötapoja. Vastaajia saatiin 3 959.

Suojaa yllättäviltä tapahtumilta
Kaksi kolmesta suomalaista (65,4 %) tarvitsee käteistä varautuakseen yllättäviin tilanteisiin. Lisäksi yli puolet vastaajista (56,3 %) sanoo käyttävänsä käteistä kirpputoreilla, myyjäisissä tai urheilu- ja harrasteseurojen puffeteissa. Noin kaksi viidestä käyttää sitä päivittäisiin ostoihin (42,0 %) ja parkkeeraukseen (38,9 %).

Kovin paksua lompakkoa ei mukana kannella. Kolmella viidestä kyselyyn vastanneesta (58,1 %) oli lompakossa yleensä rahaa alle 50 euroa, joka kolmannella (32,5 %) alle 25 euroa. Joka viidennen lompakko oli hieman paksumpi – 18,8 prosentilla oli yli 100 euroa. Hivenen muita enemmän käteistä pitivät mukanaan eläkeläiset.

Vähiten käteistä rahaa pitivät mukanaan alle 25-vuotiaat nuoret ja opiskelijat. Alle 25-vuotiaista kolmella viidestä (59,5 %) oli käteistä yleensä mukanaan vähemmän kuin 25 euroa. Myöskään 25–39-vuotiaat eivät pitäneet tuhtia tukkua käteistä mukanaan ja neljä prosenttia heistä ei juuri käteistä käyttänyt.

Käteistä ei käytä käytännössä lainkaan 3,4 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista. Pääkaupunkiseudulla tuo lukema oli selvästi korkeampi (7,6 %). Laskujen maksuun käteistäkin tarvitsee enää 0,7 prosenttia vastaajista. Puolitoista prosenttia vastaajista sanoi, että taskussa ei ole koskaan yhtään käteistä.

Käteisen käyttö vähentyy
Automaattiverkostoa on Suomessa karsittu ja Otto-automaattien käyttömäärä vähentynyt kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Mobiilipankin ja maksukorttien lisääntynyt käyttäminen on vähentänyt entisestään käteisen painoarvoa. Etäluettaviin maksukortteihin perustuvan lähimaksamisenkin määrä on samalla nopeasti yleistynyt: vuonna 2015 se yli kymmenkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.

Muissa Pohjoismaissa ollaan vieläkin pidemmällä – esimerkiksi tanskalaisilla vaatekaupoilla, bensiiniasemilla ja ravintoloilla ei ole enää velvollisuutta ottaa käteistä vastaan. Ruotsin keskuspankin mukaan Ruotsissa vain kaksi prosenttia kaikista maksuista tapahtuu käteisellä. Käteisen katoaminen on Pohjolassa edennyt pidemmällä kuin muualla, sillä Pohjoismaat ovat johtavia korttimaita.

Teknologia kehittyy ja älypuhelimet mahdollistavat mobiilimaksamisen, mutta ennen kuin käteinen voi tyystin kadota, merkittäviä muutoksia ja isoja innovaatioita tarvitaan vielä digimaksamisessa.

Käteistä nostetaan edelleen automaateista – uudet tavat nostaa valtaavat alaa
Käteisen käytön vähentyessä uudet tavat nostaa rahaa ja kioskin kaupan kassoilta, postista tai huoltoasemilta yleistyvät.

Säästöpankin kyselyyn vastanneista yhdeksän kymmenestä nostaa käteistä pankkiautomaatista (89,9 %). Pankeista rahaa nosti 12,1 prosenttia ja kaupasta, huoltoasemalta, kioskista tai vastaavasta viisi prosenttia (4,9 %). Kuusi prosenttia (5,8 %) sanoi, ettei juuri nosta käteistä: pääkaupunkiseutulaisista ja opiskelijoista näin kertoi 11,2 prosenttia, mutta eläkeläisistä vain 2,3 prosenttia.

Pankin tiskiltä nostivat rahaa muita yleisemmin eläkeläiset (16,2 %), opiskelijoista näin teki vain joka kahdeskymmenes (4,9 %).

Joka kolmas (33,5 %) nosti käteistä kerralla yli 100 euroa ja joka kymmenes (9,8 %) alle 30 euroa.

Huhut käteisen nopeasta kuolemasta ovat kuitenkin ennenaikaisia
Käteisen nopeaan kuolemaan ei uskota, sillä vastaajien suuri enemmistö (65,7 %) uskoo, että käteistä tarvitaan vielä viiden vuoden päästä. Asiassa oli vastaajaryhmien välillä toki näkemyseroja: eläkeläisistä 68,7 prosenttia, mutta opiskelijoista yli kymmenen prosenttiyksikköä (57,8 %) harvempi uskoi, että käteistä tarvitaan vielä viiden vuoden päästä.

Maantieteellisesti käteisen säilymiseen uskoivat eniten keskisuomalaiset (70,2 %) ja vähiten pääkaupunkiseutulaiset (60,1 %).

Kaikista vastaajista harva (4,4 %) oli sitä mieltä, ettei käteistä enää tarvita viiden vuoden päästä. Nuorista alle 25-vuotiaista 8,4 prosenttia, nuorista 25–39-vuotiaista aikuisista 7,9 prosenttia ja pääkaupunkiseutulaisista 7,7 % uskoi käteisen nopeaan katoamiseen.

Vastaajista 6,4 prosenttia uskoi, että käteistä käytetään vielä viiden, muttei enää kymmenen vuoden päästä.

Joka neljäs vastaaja (23,4 %) ei osaa arvioida, tarvitaanko Suomessa vielä viiden vuoden päästä käteistä.

- Suomen Pankin julkaisemien tilastojen mukaan nykytrendillä käteisen käyttö loppuisi kokonaan vuonna 2030. Käteisen käyttö varmasti vähenee entisestään jatkossakin, mutta täysin sen häviämiseen en usko tuossa vajaassa viidessätoista vuodessa, sanoo Aito Säästöpankin varatoimitusjohtaja Jani Eenola.

Virtuaalivaluutta ei ole valtavirtaa
Vastaajista 1,6 prosenttia oli käyttänyt virtuaalivaluuttaa, esimerkiksi bitcoineja. Useimmiten käyttäjät olivat nuoria alle 25-vuotiaita miehiä: heistä joka kymmenes (10,3 %)oli käyttänyt virtuaalivaluuttaa. Myös opiskelijat (5,0 %), pääkaupunkiseutulaiset (3,8 %) ja miehet (2,6 %) käyttivät keskiarvoa yleisemmin virtuaalivaluuttaa – eläkeläisistä vain 0,2 prosenttia oli käyttänyt virtuaalivaluuttaa.

Miehillä on enemmän käteistä, naiset suosivat kirpputoreja
Kun katsotaan sukupuolten välisiä eroja, niin huomataan, että miehet pitävät enemmän käteistä mukanaan. Miehistä useammalla kuin joka toisella (53,4 %) oli yli 50 euroa lompakossaan, mutta naisista vain joka kolmannella (31,3 %). Naiset nostavat kerralla myös pienempiä määriä käteistä.

Lähes puolet miehistä (49,1 %) käyttää käteistä etenkin päivittäisiin ostoihin, naisista taas selvästi harvempi (39 %). Naiset sen sijaan suosivat käteisen käytössään kirpputoreja, myyjäisiä ja urheiluseuran puffetteja (63,4 %), kun miehistä näin teki 48,4 prosenttia.

Etenkin nuoret alle 25-vuotiaat miehet halusivat varautua yllättäviin tilanteisiin (89,8 %). Heistä muita harvempi (27,0 %) tarvitsi käteistä esimerkiksi parkkeeraukseen, kun kaikkien vastaajien keskiarvo oli 39 prosenttia.