​Positiivisia talousuutisia pääkaupunkiseudulta: yli 40 prosenttia uskoo oman taloutensa parantuvan

Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvien kuluttajien usko oman taloutensa näkymiin on vahva. Yli 40 prosenttia pääkaupunkiseutulaisista uskoo oman taloutensa parantuvan seuraavan vuoden aikana.

- Vaikka talousuutiset pääkaupunkiseudultakin ovat olleet viime vuosina paikoin alakuloisia, uskoa tulevaisuuteen löytyy yllättävänkin paljon, sanoo pääkaupunkiseudulla toimivan Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Näin Suomi säästää -tutkimus havaitsi monia merkittäviä eroja pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä.

- Paitsi että täällä uskotaan vahvasti oman talouden paranemiseen, omaa taloutta myös suunnitellaan pidemmällä tähtäimellä. Erot näkyvät varsinkin yli kahden vuoden pidemmässä horisontissa: pääkaupunkiseudulla näin pitkälle suunnittelee yli 26 prosenttia, kun koko maan keskiarvo jää alle 19 prosenttiin, Rytkönen havaitsee.

- Tuloksista voisi tehdä sellaisen tulkinnan että pääkaupunkiseutulaiset ovat voivottelun sijaan ottamassa taloutensa omiin käsiinsä, ryhtymässä toimeen tilanteensa varmistamiseksi. Uskon, että ilmiö leviää vähitellen muualle maahan ja heijastuu jossain vaiheessa myös yleiseen kuluttajien luottamukseen, hän jatkaa.

Säästämistä aikoo lisätä yli 40 prosenttia pääkaupunkiseutulaisista, kun koko maassa luku on viisi prosenttiyksikköä pienempi. Lisäksi säästöön jää enemmän rahaa: 28 prosentilla pääkaupunkiseutulaisista jopa yli 200 euroa kuukaudessa.

- On selvää, että säästäminen on lyhyellä tähtäimellä pois kulutuksesta, mutta pienellä viiveellä onnistunut säästäminen lisää uskoa omaan talouteen ja heijastuu vähitellen positiivisesti myös ostopäätöksiin. Isompiin ja pienempiin., Rytkönen sanoo.

Halu vaurastumiseen korostuu pk-seudulla – riskiä siedetään enemmän
Pääkaupunkiseutulaiset sietävät sijoittamisessaan riskiä hieman enemmän kuin muualla maassa. Lisäksi pörssiosakkeisiin sijoitetaan pääkaupunkiseudulla huomattavasti useammin kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista vastaajista lähes joka neljännellä oli pörssiosakkeita, kun koko maan keskiarvo oli 15 prosenttia.

- Sijoittamisen riskiä siedetään, koska halua vaurastumiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen löytyy enemmän. Samalla sijoituskohteen riskittömyyden tai pahan päivän varalle säästämisen tarve korostuvat vähemmän kuin muualla Suomessa. Asunto- ja kesämökkihaaveet korostuvat täällä säästämismotiiveina. Samalla lainaamiseen suhtaudutaan mutkattomammin, Rytkönen pohtii.

Pankkiasioinnissakin löytyy eroja
Pankkiasioinnissa löytyi eroja: Pääkaupunkiseudulla soitetaan pankkiin harvemmin ja käydään selvästi harvemmin konttorissa.

Vastaajilta kysyttiin myös suhtautumista verkkoneuvotteluihin. Esimerkiksi mainittiin omalta kotisohvalta asuntolainan hakeminen pankin kanssa videon välityksellä keskustellen. Pääkaupunkiseudulla 41 prosenttia piti sitä ainakin jossain tapauksissa hyvänä ideana, koko maassa vain joka neljäs. Pääkaupunkiseutulaisistakin tosin 59 prosenttia sanoi, ettei olisi kiinnostunut tai ettei omistaisi sopivaa tietokonetta verkkoneuvotteluun. Koko maassa lähes kolme neljästä vastaajasta ei haluaisi tai pystyisi tällä hetkellä verkkoneuvotteluihin.

- Mobiilipankki on seudullamme erittäin suosittu ja yhä käytetympi tapa hoitaa pankkiasioita. On selvää, että pankkien on kyettävä tarjoamaan, asiakkaan lähtökohdista, sopiva asiointitapa – ajasta ja paikasta riippumatta. Pelkkä mobiili- tai kivijalkapankki ei riitä – täytyy olla sekä että – asiakkaan mieltymysten ja tilanteen mukaan, Rytkönen sanoo.

Säästöpankkiryhmä teki Näin Suomi säästää -tutkimuksen nyt kuudetta kertaa. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa ja siihen osallistui 3 042 yli 14-vuotiasta suomalaista. Kaikista vastaajista lähes 12 prosenttia oli pääkaupunkiseudulta.

Teksti: Teemu Salmi