Skip to main content

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012: Lainakatolla arvaamattomat vaikutukset säästämiseen ja asuntomarkkinoihin

Lehdistötiedote   •   Loka 30, 2012 09:00 EET

Lähes kolme neljäsosaa (72 %) ensiasunnon ostoa harkitsevista joutuu pulaan, jos ensiasunnon hinnasta kymmenen prosenttia pitää rahoittaa itse. Ensiasunnon hankinta on joko mahdotonta (18 %) tai hankintaa on lykättävä, kunnes riittävä summa on säästetty (54 %). Tilanne on pahin pääkaupunkiseudulla. Siellä peräti 79 % (13 + 66 %) ensiasunnon ostoa harkitsevista joutuu vakavasti miettimään unelmastaan luopumista. Tulokset ilmenevät Säästöpankin Säästämisbarometrista, joka toteutettiin syys-lokakuussa 2012.

”Hankinnan lykkääminenkään ei ole realistinen vaihtoehto, sillä yli puolet (53 %) ensiasunnon ostoa harkitsevista pystyisi säästämään ensiasuntoa varten enintään 100 euroa kuukaudessa. Jos asunnon hinta on 200 000 euroa, kymmenen prosentin omarahoitusosuudella laskettuna säästösumma on 20 000 euroa. Sata euroa kuussa säästämällä yhdeltä henkilöltä menisi melkein 17 vuotta sen säästämiseen, vaikka asunnon hinta pysyisi muuttumattomana. Tällä vauhdilla ensiasuntoa ei saa hankittua koskaan”, havainnollistaa Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri.

Kysymys liittyy suunnitteilla olevaan lainakattoon. Tällä hetkellä Finanssivalvonta (Fiva) suosittelee, että asuntolainan saajalla tulisi olla omaa rahaa vähintään 10 prosenttia asunnon hinnasta.  Suunnitteilla on kuitenkin laki, jonka mukaan Fiva voisi määrätä asuntolainan määrälle katon suhteessa asunnon ostohintaan. Tavoitteena on hillitä ylivelkaantumista ja asuntojen hintakuplien syntymistä. Lainakatto voisi olla kireimmillään 80 prosenttia asunnon arvosta, jolloin 20 prosenttia asunnon ostohinnasta pitäisi hankkia itse.

”Tavoitteet ovat hyviä, mutta barometrin mukaan lainakatto johtaisi ensiasunnon ostoa harkitsevat mahdottomaan tilanteeseen. Jos asunto olisi hankittava ilman sukulaisten apua, jäisi se useimmilta hankkimatta. Tämä näkyisi ilman muuta asuntokaupan hiljenemisenä. Kun talouden näkymät ovat muutenkin epävarmat ja asuntoa ostavat varpaillaan, tämä voi olla se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän. Vaarana on, että tilanne johtaa asuntotuotannon hiljenemiseen, kuten Ruotsissa on käynyt”, Kämäri varoittaa.

Ruotsissa lainakatto otettiin käyttöön lokakuussa 2010. Siellä lainakatto on 85 prosenttia asunnon hinnasta. Lainakatto ei ole hillinnyt hintojen nousua toivotusti, vaan on vaikeuttanut etenkin nuorten asunnonhankintaa. Lisäksi asuntorakentaminen on laskussa, pientalorakentaminen jopa romahtanut. Maassa on käyty viime viikkoina ministeri- ja viranomaistasolla kovaa keskustelua siitä, pitäisikö lainakattosääntelyä lieventää. (Ks. alla olevat linkit ruotsalaisten medioiden uutisiin.)

Barometrinkin mukaan nuoret kärsisivät lainakatosta eniten. Barometrin vastaajista 21 prosenttia harkitsi ensiasunnon ostoa ja heistä valtaosa (82 %) oli alle 35-vuotiaita. Lainakaton valmistelussa pitää nyt ottaa aikalisä. Ruotsin kokemuksista tulee ottaa opiksi ja katsoa, korjaavatko he omaa malliaan”, Kämäri painottaa.

”Lainakatto on mielestämme viranomaisten epäluottamuslause pankeille. Lainananto ei ole holtitonta nytkään. Laina-asiakkaille tehdään stressitestit ja muutenkin asiakkaiden lainanhoitokyky arvioidaan tarkasti. Mikseivät viranomaiset luota pankkeihin? Tästähän ei puutu enää kuin 1980-luvun antolainauksen keskikorkosääntely!” Kämäri rinnastaa.

Muuttaisiko lainakatto asunnon kiinnostavuutta säästämis- ja sijoituskohteena?

Barometrin mukaan omistusasunto on Suomen kiinnostavin säästämis- ja sijoittamismuoto (runsaat 62 % vastaajista), sijoitusasunto neljänneksi kiinnostavin (44 %). Suurinta kiinnostus on alle 35-vuotiaiden keskuudessa.

”Asuntoa pidetään hyvänä sijoituskohteena, jonka arvo joko nousee tai vähintään säilyy ja joka on helppo, turvallinen ja riskitön tapa säästää. Myös nuoret ajattelevat näin. Kun tämä yhdistetään lainakaton mahdollisiin vaikutuksiin, nähtävissä on koko suomalaisen säästämis- ja sijoituskulttuurin muutos. Jos omillaan pärjäävät nuoret ajetaan pois asuntomarkkinoilta, minkä säästämiskohteen he valitsevat tilalle? Lainakatolla voikin olla arvaamattomat vaikutukset paitsi asumiseen, myös säästämiseen”, Kämäri arvioi.

Omistusasunnon jälkeen toiseksi kiinnostavin säästämis- ja sijoitusmuoto on säästötili (vajaat 62 %), kolmanneksi kiinnostavin määräaikaistalletus (50 %), sijoitusasunnon jälkeen viidenneksi tulee rahastosijoitus (44 %) ja kuudenneksi pörssiosakkeet (41 %).

Usko omaan talouteen pysynyt heikkona ja suunnittelujänne lyhentynyt

Enää 46 prosenttia suomalaisista kertoo suunnittelevansa omaa talouttaan yli puolen vuoden tähtäimellä. Osuus on laskenut selvästi. Vuonna 2010 vielä 53 prosenttia kertoi tekevänsä näin ja vuonna 2011 48 prosenttia. Usko omaan talouteen on pysynyt heikkona. Vajaa neljännes (23 %) uskoo oman talouden heikkenevän. Osuus on sama kuin 2011, mutta merkittävästi heikompi kuin 2010. Silloin ainoastaan 16 prosenttia uskoi taloutensa heikkenevän. 

Pientä toivoa tuo se, että viimevuotista useampi suomalainen suunnittelee joko aloittavansa tai lisäävänsä säästämistä tai sijoittamista seuraavan vuoden aikana (28 % vs 24 %). Molemmat luvut ovat silti heikompia kuin 2010. Nuorilla (alle 35-vuotiailla) on kuitenkin vahvempi usko oman talouden paranemiseen ja he suunnittelevat yleisemmin aloittavansa/lisäävänsä säästämistä tai sijoittamista.

Säästämishaluja on, mutta harva säästää niin paljon kuin pystyisi

69 prosentilla suomalaisista jää rahaa säästöön. Yleisintä on säästää tai sijoittaa enintään 50 euroa kuussa (22 %). Suomalaiset haluaisivat kuitenkin säästää tai sijoittaa paljon enemmän. 36 prosenttia suomalaisista haluaisi säästää yli 200 euroa kuussa. Myös kyky säästää on korkealla tasolla. Puolet suomalaisista (49 %) pystyisi panemaan sukanvarteen yli 100 euroa kuukaudessa. Luku on kuitenkin hiukan heikentynyt viime vuodesta (51 %).

”Kiinnostavaa on, että ainoastaan 28 prosenttia suomalaisista säästää yli 100 euroa kuukaudessa, vaikka melkein puolet suomalaisista pystyisi ja peräti 61 prosenttia suomalaisista haluaisi tehdä niin. Intoa siis olisi, mutta toteutus jää puutteelliseksi”, Kämäri pohtii.

”Toisaalta kyselyssä näkyy selvästi täysin toisenlainen ryhmä, joka ei suunnittele talouttaan eikä säästä. 31 prosenttia suomalaisista ei säästä ollenkaan, 8 prosenttia ei edes halua säästää ja 14 prosenttia toteaa, ettei pystyisi säästämään, vaikka haluaisikin. Lisäksi 28 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole käytössä mitään muita säästämis- ja sijoitusmuotoja kuin käyttötili. Huolestuttavaa on, että tämä ryhmä on kasvussa. Esimerkiksi niiden osuus, jotka eivät halua säästää lainkaan, on noussut vuoden 2010 neljästä prosentista kahdeksaan prosenttiin”.

Säästämis- ja sijoitusmuotojen valinnassa pankin suositus on noussut viimevuotista tärkeämmäksi (37 % 2012 vs 33 % 2011). Riskit otetaan entistä tarkemmin huomioon. Riskinäkökulma ohitti ensi kertaa tärkeydessä jopa tuottavuuden.

”Jos seuraa uutisia, mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi tullakaan. Synkät talousuutiset hallitsevat myös yleistä keskustelua. Heikolla taloustilanteella on varmasti osuutensa siihenkin, että sijoituskohteen eettisyys ei ole vieläkään tärkeää. Vain 17 prosenttia vastaajista pyrkii valitsemaan sijoituskohteen eettisin perustein. Tuloksista on helppo vetää johtopäätökset: epävarmoina aikoina sijoituksen tärkein ominaisuus on turvallisuus”, Kämäri summaa.

Säästämisbarometri osa Säästäväisyysviikon viettoa

Säästöpankin Säästämisbarometrin toteutus on osa Säästäväisyysviikon viettoa. Tutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Säästöpankit viettävät Säästäväisyysviikkoa 29.10.–2.11.2011 erilaisin säästäväisyysteemaan liittyviin kampanjoin ja tilaisuuksin.

Säästäväisyysviikon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä säästäväisyyttä ja taloudellista hyvinvointia. Viikon vietto sai alkunsa vuonna 1924 Milanon Säästöpankkikongressissa, jolloin päätettiin juhlia Maailman Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) aina lokakuun viimeisenä päivänä. Suomessa Säästäväisyysviikkoa on vietetty vuodesta 1926 lähtien. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin Säästöpankin erityistarkoitukseksi.


Lisätietoja
:
Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri, puh. (09) 5480 5240 tai 0500 688 222, sähköposti: pasi.kamari@saastopankki.fi


Linkkejä Ruotsin lainakattoa koskeviin uutisiin

Dagens Industri 16.10.2012:
http://www.di.se/#!/artiklar/2012/10/16/bostadsminister-attefall-tror-pa-losning-om-bolanetaket/

Dagens Industri 11.10.2012:
http://www.di.se/#!/artiklar/2012/10/11/ministern-vill-se-over-bolanetak/

Dagens Nyheter 26.7.2012:
http://www.dn.se/ekonomi/lanetaket-satter-stopp-for-unga-bostadskopare

Säästöpankin Säästämisbarometri seuraa suomalaisten suhtautumista säästämiseen ja oman talouden hallintaan liittyviin teemoihin. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa sähköisesti syys-lokakuussa 2012. Tutkimuksen teki Value Clinic Oy, ja siihen osallistui 1 594 henkilöä. Säästämisbarometrin kohderyhmänä ovat 15 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat suomalaiset.

Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on noin 210, ja yhteistyön kautta asiakkailla on käytettävissään yhteensä yli 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2011 liikevoittoa kertyi 65,4 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 587 000. www.saastopankki.fi

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti