Skip to main content

Säästöpankin Säästämisbarometri: suomalaiset haluavat säästää, mutta ovat huolettomia rahankäyttäjiä

Lehdistötiedote   •   Loka 25, 2010 10:45 EEST

Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi laittaa kuukausittain rahaa säästöön. Vajaa kolmannes suunnitteleekin säästämisen aloittamista tai lisäämistä seuraavan vuoden aikana.  Erityisesti naiset ja 25–34-vuotiaat kaipaavat kuitenkin apua säästämisen suunnitteluun ja oman talouden hallintaan.

– Säästöpankin Säästämisbarometrin tulosten perusteella voidaan sanoa, että säästäminen on suomalaisille hyve. 90 % vastaajista kertoi säästämisen olevan hyvä asia, ja suomalaiset selvästi haluavat säästää. Toisaalta tutkimuksesta voi vetää sen johtopäätöksen, että ainakin osa suomalaisista kokee säästämisen käytännössä vaikeaksi, kommentoi Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri.

Nuoret kannattavat säästöjen sitomista pidemmäksi aikaa

Erityisesti alle 35-vuotiaat vastaajat aikovat joko aloittaa säästämisen tai lisätä säästämistä. Vähiten ansaitsevat olivat niin ikään useimmin säästämisen aloittamisen kannalla. 

Ihanteellisimpana pidettiin säästämistapaa, josta saisi halutessaan rahat helposti pois. Tätä säästämistapaa kannatti 59 % vastaajista. Jopa 44 % toivoi, että osa palkasta tai muista tuloista siirtyisi automaattisesti suoraan säästöön. Nuorimmat vastaajat olivat muita valmiimpia sitomaan säästönsä säästämismuotoon, josta rahat eivät olisi liian helposti nostettavissa pois.

Suomalaiset haluaisivat säästää enemmän kuin kokevat pystyvänsä

Suurin osa vastaajista koki pystyvänsä säästämään enintään 100 euroa kuussa. Valtaosa vastaajista haluaisi kuitenkin säästää tätäkin enemmän. 22 % vastaajista haluaisi säästää yli 200 euroa kuussa. Kaikkiaan 15 % vastaajista koki, ettei pysty tällä hetkellä säästämään lainkaan.

– Suomalaisten keskimääräinen kuukausiansio on noin 2 900 euroa, joten 100 euron kuukausittainen säästäminen on erittäin hyvä tavoite. Suuria kuukausittaisia säästösummia keskeisempää on kuitenkin usein pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen säästäminen ja raha-asioiden suunnittelu, Kämäri huomauttaa.

Naiset eivät aina suunnittele omaa talouttaan

Suomalaisten talouden suunnittelu tapahtuu tyypillisesti lyhyellä tähtäimellä. Vain reilu kolmannes vastaajista kertoi suunnittelevansa raha-asioitaan yli vuoden pituisella aikajänteellä. Naiset ja yli 60-vuotiaat vastasivat useammin, etteivät suunnittele lainkaan omia raha-asioitaan. Naiset kokivat kaipaavansa miehiä useammin myös asiantuntijan apua talouden hallinnan suunnitteluun ja säästämiseen.

– Tutkimuksesta kävi ilmi, että mitä pienemmät vuosittaiset bruttotulot ovat, sitä lyhyemmällä aikajänteellä omaa taloutta suunnitellaan. Reilu viidennes vastaajista kertoi, että kaikki tai lähes kaikki rahat menee kulutukseen ja yli puolet vastaajista haluaisi saada rahansa riittämään paremmin. Omien raha-asioiden suunnittelu pitkäjänteisesti helpottaisi oman talouden hallinta merkittävästi, joten omaan talouteen ja kulutuskäyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, Kämäri kannustaa.

Paras tieto säästämisestä saadaan pankin asiantuntijalta

Tutkimuksen mukaan pankki koetaan parhaaksi ja käytetyimmäksi asiantuntijaksi säästämiseen ja talouden hallintaan liittyen. Erityisesti naiset ovat käyttäneet pankin asiantuntijaa tietolähteenään. Nuorilla vastaajilla korostui internetin, ystävien ja tuttavien sekä vanhempien käyttö tietolähteenä säästämisen asioissa.

– On hienoa, että suomalaiset luottavat pankin asiantuntijoihin säästämiseen ja talouden hallintaan liittyvissä kysymyksissä. 38 % vastaajista koki pankin tuen tärkeäksi oman taloutensa hallinnassa ja suurin osa vastaajista toivoi pankilta aktiivista roolia myös lasten ja nuorten taloudellisessa opastuksessa. Koen, että tämä on rooli, joka sopii Säästöpankille erinomaisesti; onhan Säästöpankki perustettu edistämään suomalaisten säästämistä ja taloudellista hyvinvointia, Kämäri summaa.

Tutkimus on osa Säästöpankin Säästäväisyysviikon juhlintaa

Säästöpankin Säästämisbarometrin toteutus on osa Säästäväisyysviikon viettoa. Tutkimus toteutetaan jatkossa vuosittain Säästäväisyysviikon yhteydessä. Säästöpankit viettävät säästäväisyysviikkoa 25.–29.10.

Säästäväisyysviikon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten säästäväisyyttä sekä taloudellista hyvinvointia.  Säästäväisyysviikko sai alkunsa vuonna 1924 Milanon säästöpankkikongressissa, ja Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyysviikkoa vuodesta 1926 lähtien.

Tänä vuonna Säästäväisyysviikon teemana on ”Minä lupaan säästää”. Säästölupauksen kautta Säästöpankki haluaa kannustaa lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan pohtimaan omaa arkeaan, siihen liittyviä tavoitteita ja niiden tavoittelemista säästämisen keinoin. Jokaista säästölupausta kohden Säästöpankki lupaa tehdä lahjoituksen lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon. Säästölupauksia voi antaa Säästäväisyysviikon ajan Säästöpankin konttoreissa ja verkkosivuilla.

Taustaa Säästöpankin Säästämisbarometrista

Säästöpankin Säästämisbarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2010 Redera Oy:n toimesta. Barometri seuraa suomalaisten suhtautumista säästämiseen ja oman talouden hallintaan liittyviin teemoihin. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa, ja tutkimukseen osallistui 1 044 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 15 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat suomalaiset. Tutkimus toteutetaan jatkossa vuosittain.

Lisätietoa:

Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto
puh. (09) 5480 5240, sähköposti: pasi.kamari@saastopankki.fi

Säästöpankkiryhmään kuuluu 34 Säästöpankkia sekä keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Säästöpankkien asiakkailla on yhteistyön kautta käytettävissään 418 konttoria, 190 palveluautomaattia ja 1 650 käteisautomaattia. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia. Asiakasläheisyys, asiakkaiden elämänvaiheiden huomioon ottaminen, asiantuntemus ja paikallisuus ovat palvelun perusperiaatteita. Pankkien tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2009 liikevoittoa kertyi 66 miljoonaa euroa (68 milj. vuonna 2008), ja asiakasmäärä kasvoi 577 000:een (edellisvuonna 567 000). www.saastopankki.fi

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti