SAP:n ex-maajohtaja Reino Pekkala: Erp-projekti onnistuu aina!

SAP 20 vuotta Suomessa -artikkelisarja. Yritysohjelmistoyhtiö SAP aloitti toimintansa Suomessa kaksikymmentä vuotta sitten. Haastattelimme juhlavuoden kunniaksi viisi eri yhtiön toimitus- tai maajohtajana työskennellyttä henkilöä.

--

Kun Reino Pekkala johti Suomen-SAP:ta, yhtiö kävi läpi monta murrosta. Suurin niistä oli SAP:n muuttuminen tytäryhtiökonsernista globaaliksi konserniohjatuksi yhtiöksi. Pekkala aloitti Suomen-SAP:n maajohtajana kesäkuussa 2005.

Miten valtava organisaatiomuutos globaaliksi prosessiohjatuksi yritykseksi näkyi Suomessa ja omassa työssäsi?

”Jukka Sonninen oli tehnyt elämäntyönsä sellaisessa organisaatiossa, jossa toimitusjohtajilla oli valta päättää kaikesta ja toimia hyvin itsenäisesti. Suomi oli yksi parhaiten menestyvistä tytäryhtiöistä. Suomi pärjäsi silmiinpistävän hyvin ja meistä tuli SAP-landia. Muutos pois tytäryhtiötaloudesta oli todella hyvin suunniteltu. Meitä koulutettiin pitkän aikaa uudenlaiseen strategiaan ja perusteisiin, miksi muutos tapahtuu. Syntyi vahva Nordic-organisaatio, kun aiemmin oli ollut tytäryhtiöt ja EMEA-organisaatiot. Kaikki prosessit yhtenäistettiin, henkilöhallinnosta talouden ja myynnin prosesseihin.”

Miksi tämä muutos tapahtui?

”Muutos oli välttämätön ja kuuluu suuren, globaalin yhtiön kehityshistoriaan. Siinä vaiheessa ei enää tarvittu vanhaa mallia. Aiemmin globaali ohjaus oli erittäin ohut. Nykyaikainen it-liiketoiminta vaatii, että strategia pitää pystyä jalkauttamaan nopeasti. Tytäryhtiöjärjestelmässä tämä ei ole helppoa vaan huomattavasti monimutkaisempaa. Tytäryhtiötaloudessa merkittävät strategiamuutokset kestivät vähintään kuukausia ellei vuosia, nyt alettiin puhua päivistä ja viikoista. Reagointinopeus lisääntyi selkeästi.”

Mitä SAP-ajoilta on jäänyt sinulle käteen?

”Mahdollisuus nähdä yritys, jota johdettiin todella hyvin. SAP on aina ollut loistavasti johdettu yritys. Jälkeenkin päin pidän yhtiötä malliesimerkkinä siitä, mitä seuraa, kun asiat ovat oikein hyvin hoidettu. Numeroilla johtaminen ja bisnessisältö ovat aina olleet oikeasti SAP:ssa samoja asioita. Se mikä näkyy numeroissa, niin sille on bisneksessä selitys. ”

Miten SAP:n kilpailuasetelmat ovat vuosien varrella muuttuneet?

”Kun tulin mukaan SAPiin yhtiö alkoi perustaa omaa konsulttiliiketoimintaa. Minun tehtäväni oli rakentaa se. Siihen aikaan eli pelko, että SAP kilpailee nyt omien kumppaniensa kanssa. Tällaista pelkoa ei enää ole olemassa. SAP:sta kumppanina tekee erityisen se, että jotkut Microsoftin kaltaiset kumppanit ovat sekä kilpailijoita että kumppaneita. Yritykset ovat oppineet elämään tämän kanssa. Asiat eivät enää pitkään aikaan ole olleet joko tai -asioita. Enää ei myöskään puhuta SAP:n ja Siebelin tai Oraclen ja SAP:n välisestä kamppailusta, kuten aiemmin.”

Mistä nyt sitten keskustellaan?

”Esimerkiksi siitä, selviääkö SAP pilvimaailmasta.”

Selviääkö se?

”Sillä on erittäin hyvät edellytykset olla siinä todella hyvä.”

Missä tahdissa suomalaiset suuryhtiöt siirtyvät pilvierppiin?

”Se on kysymys, johon kaikki haluaisivat vastauksen. Sanoisin, että nopeammin kuin mitä yleisesti odotamme. Nyt on vallinnut kauan erikoinen odotuksen tila. Yritykset ovat olleet pitkään varovaisia. Pilvimaailma on kypsynyt pidemmälle kuin kaikki edes ymmärtävät. Oleellisempaa kuin se, mitä sata suurinta yritystä tekevät, saattaakin olla se, mitä ne 400 seuraavaksi suurinta yritystä Suomessa tekevät.”

Millaisia muutoksia suomalaisten yritysjohtajien it-ajattelussa on vuosikymmenen aikana tapahtunut?

”Vaikka ylin liiketoimintajohto ehkä miettii asioita eri termein kuin it-johto, he miettivät teknologia-asioita paljon enemmän kuin aiemmin ja ymmärtävät sitä paremmin kuin mitä it-johto ehkä ajattelee heidän ymmärtävän. Bisnesjohtajat miettivät uutta teknologiaa liiketoimintamallien ja markkinaosuuksien näkökulmasta: digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi SAP:n Hana on teknoihmisille keino lisätä järjestelmän tehokkuutta. Yritysjohdolle se taas on keino luoda liiketoimintaideoita, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia.”

Onko kaikki siis suomalaisyrityksissä hyvin?

”Yritysjohtajat puhuvat täysin oikeista asioista. Valitettavasti taloudelliset realiteetit estävät niitä menemästä ryminällä eteenpäin.”

Olet urallasi työskennellyt SAP:n ja SAP-kumppani Bilotin johtotehtävien lisäksi hallitusten ja toimitusjohtajien mentoroinnin asiantuntijana. Kuka johtaja saksalaiskonsernissa on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen ja miksi?

”Jim Hagemann Snabe. Hän teki henkilönä kaikkiin suomalaisiin vaikutuksen. Hän on epätavallisen hieno johtaja, koska lähestyy jokaista ihmistä henkilökohtaisella tasolla. Hän on myös loistava puhuja, joka kykenee kiteyttämään vaikeita, pitkiä asioita ymmärrettävään muotoon.”

Miksi SAP-projekteja väitetään vaikeiksi. Epäonnistuvatko ne aina?

”Minusta mielikuvat ja median antama käsitys eivät vastaa todellisuutta kuin harvoin. Huonoa kuvaa it-hankkeista alkoivat välittää ammattimaiset konsultit, jotka käyttivät huonoa mainetta myyntiargumentteinaan. Totta kai it-alallakin on omat olkiluotokolmosensa, mutta alan hankkeita pitäisi verrata mielestäni muiden alojen hankkeisiin. Sitä paitsi jos halutaan saada aikaa isoja edistysaskelia, vaatii se vähän verta ja hikeä. Olen ollut vuodesta 1984 asti mukana lukuisissa it-projekteissa, enkä muista, että mikään niistä olisi mennyt pahasti pieleen. Yritysten niistä saamat hyödyt taas ovat olleet mittavat.”

Miten alan ilmapiiri on mielestäsi muuttunut ja mihin suuntaan se kulkee?

”Vastakkainasetteluiden aika on monessa mielessä ohi. Syvällisin syy tämän takana on se, että kukaan ei oikeasti tiedä, minne olemme menossa. Vaikka kaikki puhuvat teollisesta internetistä ja ennakoivasta analytiikasta, kukaan ei tiedä, millainen suuren tai keskisuuren yrityksen järjestelmäkokonaisuus tulevaisuudessa on.”

Kuoleeko erp koskaan?

”Kyllä jonain päivänä perinteinen erp-malli korvautuu jollain muulla. Mikä sen sitten korvaa? Minulla on sellainen haju, että palveluista muodostuu kokonaisuuksia; ne integroituvat uudella tavalla. Silloinkin palveluiden takaa löytyy SAP.”

”Minusta on itse asiassa hassua, että yrityksellä on tietojärjestelmä: liiketoimintahan koostuu ihmisistä, palveluista ja tuotteista. Niiden integroiminen on oleellista.”

Reino Pekkala on Bilotin hallituksen puheenjohtaja, SAP:n Suomen-maajohtaja hän oli vuosina 2005 – 2006.

Haastattelimme juhlavuoden kunniaksi hänen lisäkseen myös Jukka Sonnisen, Dan Ahstedtin, Marika Auramon sekä Taira Tepposen. Käy lukemassa viiden johtajan artikkelit Mynewsdesk-palvelusta tästä