SAP:n Dan Ahlstedt kysyy suomalaisyrityksiltä: ”Minne rohkeus pilotoida katosi?”

SAP 20 vuotta Suomessa –artikkelisarja. Haastattelimme juhlavuoden kunniaksi viittä eri yhtiön toimitus- tai maajohtajana työskennellyttä henkilöä. 

--

Dan Ahlstedt aloitti SAP:ssa syyskuussa 2003 myynti- ja markkinointijohtajana, mutta posti vaihtui nopeasti vuonna 2004 Suomen-toimitusjohtajaksi. Viimeiset kymmenen vuotta Ahlstedt on viihtynyt erilaissa Pohjoismaiden sekä EMEA-alueen johtotehtävissä. Nykyisin käyntikortissa lukee VP Operations EMEA.

Sinulla on takanasi toistakymmentä vuotta johtajanuraa saksalaisyhtiössä. Oletko koskaan miettinyt työnantajan vaihtamista?

”Headhunterit ovat kyllä vuosien varrella soitelleet ja soittavat edelleen, vaikka ikääkin alkaa jo olla. Olen kuitenkin liian innoissani softamaailmasta ja päässyt sinne sisälle. Tämä on jännittävää. Työkalut, joilla voidaan muuttaa nopeasti yritysten liiketoimintaa, ovat oikeasti olemassa – eivät enää vain powerpointeissa. Saan käydä järkeviä keskusteluita yritysjohtajien ja julkishallinnon päättäjien kanssa ja oikeasti olla muuttamassa asioita.”

Miten SAP on kahdessa vuosikymmenessä muuttunut?

”Ennen SAP oli sataprosenttisesti erp-talo. Yhtiön ensimmäisen Suomen-toimitusjohtajan Jukka Sonnisen sanoin olimme ’takahuoneen transaktiokone’. Nykyisin erp kattaa liikevaihdostamme vain 20-30 prosenttia. Liiketoimintamme on jatkuvassa muutoksessa, ja tahti vain kiihtyy vuosi vuodelta. Big data, mobiliteetti, analytiikka, pilvipalvelut ovat asioita, jotka ohjaavat nyt liiketoimintaamme. Samat trendit voi lukea niin SAPin liiketoiminnasta kuin valtion strategiastakin.”

Mikä on ollut tähänastisen urasi pahin paikka - milloin on ottanut kunnolla päähän?

”Hävisimme Espoon kaupungin ison erp-hankkeen Oraclelle heti, kun olin aloittanut yhtiön toimitusjohtajana. Se otti pattiin ihan älyttömästi. Kun Tivin silloinen toimittaja Kauko Ollila kysyi minulta, kuinka kauan aion olla SAP:ssa, vastasin, että niin kauan kuin Espoo on SAPitettu. Sittemmin Espoosta ja monesta muustakin ihanasta kaupungista on tullut asiakkaitamme, ja minäkin pysyn talossa.”

Millaiset jäljet it-kuplan hajoaminen 2000-luvun alussa jätti sinuun?

”Yritysten millenium-ongelmien ennakointi ennen vuosituhannen vaihdetta buustasi mahtavalla tavalla SAP:n alkuvuosien liikevaihtoa ja hieman myöhemmin saman teki euroon siirtyminen. SAP:ssa it-kuplan puhkeaminen ei juuri tuntunut, ja yhtiöllä on ollut koko historiansa aikana Suomessa ehkä yksi huono vuosi. Minullekaan ei ole jäänyt erityisiä traumoja dotcom-buumin puhkeamisesta, sillä en ole työskennellyt yrityksissä, joissa se olisi näkynyt kouriintuntuvasti, vaikka SAP:llakin oli MySAP.com, joka haudattiin.”

Miten suomalaisyritysten toimitus- ja liiketoimintajohtajien it-ymmärrys on kehittynyt mielestäsi viimeisen kymmenen vuoden aikana?

”Bisnesjohtajien ymmärrys vaihtelee valtavasti. Kymmenen vuotta sitten kun tuli huonot ajat, isojen globaalien yritysten johtajat jatkoivat investoimista uuteen teknologiaan, kun taas keskikastin yhtiöt laittoivat liinat kiinni, ja niiden liikevaihto surkastui entisestään. Tänään suomalaiset yritysjohtajat puhuvat paljon, mutta tekevät vähän. Erittäin harva yritys täällä pilotoi uusia asioita. Ero muihin Pohjoismaihin on tässä räikeä. Suomi on pudonnut pahasti jälkeen. Ennen olimme maa, jossa yritykset kokeilivat asioita rohkeasti. Emme enää.”

”Täällä on hyviä teknologian puolesta puhujia, kuten Pekka Lundmark. Mutta heitä pitäisi olla paljon enemmän.”

Mistä tämä lamaannus johtuu?

”Hyvä kysymys. Vuoden 2008 Nokian romahduksen ja paperitehtaiden sulkemisen jälkeen olemme olleet lamaantuneita ja passiivisia. Väärä spiraali imaisi mukaansa.”

SAP:lle ja erp-hankkeille iskostui vuosien varrella maine: budjetit ja aikataulut eivät pidä, lentävät lauseet, kuten ”erp-hanke epäonnistuu aina”, elävät. Miltä väitteet tuntuvat?

”Media ei pidä onnistumisista. On kivempi kirjoittaa niistä projekteista, jotka eivät onnistu. SAP:kin on saanut osansa aiheettomista syytöksistä. Ottaa se silloin päähän, kun ei anneta mahdollisuutta kertoa totuutta. Hankkeet, joita ei saada kuntoon, ovat oikeasti todella harvassa. Suomi on SAP-landia: Suomessa SAP:lla on yksi maailman korkeimmista markkinaosuuksista ja yli 90 prosenttia maamme suuryhtiöistä pyörii SAP:n varassa. Tuskin tämä olisi tilanne, jos hankkeet aina epäonnistuisivat.”

Kerro jokin mielenkiintoinen yritys-case?

”Sports & Entertainment on mielenkiintoinen uusi ala, jossa uutta teknologiaa hyödynnetään. Itse olen ollut tekemässä yhteistyötä Suomen lätkäliigan ja Jokereiden kanssa. Jääkiekkojoukkue Jokerit käyttää meidän crm:mme. SAP:n portfoliosta löytyvät valmentajan työkalut, pelaaja- ja matsikohtaiset analysoinnin työkalut sekä paljon muuta. Myös brändäyksessä SAP:lla on tällaisissa yhteistyökuvioissa tosi isot mahdollisuudet.”

Pidä lyhyt pitch SAP Hanasta?

”Hana on teknologia tai alusta, joka ensimmäistä kertaa mahdollistaa oikeasti strukturoidun tai täysin strukturoimattoman datan hyödyntämisen mitä tahansa tarvetta varten haluamallasi tavalla – sen hyödyntäminen on vain omasta innovatiivisuudesta ja mielikuvituksesta kiinni. Tämä on mahdollista, koska softakehityksessä on tapahtunut mullistavia uudistuksia tietokantapuolella, lisäksi raudan hinta on tullut vuosi vuodelta radikaalisti alas. Alustan päälle voi itse kehittää ja miettiä sovellukset – miettiä, mihin big dataa tarvitsee. Sitä voi käyttää esimerkiksi terrori-iskun sattuessa tilanteen ja tiedon hallintaan. ”

Mikä teknologia kiinnostaa sinua itseäsi tällä hetkellä eniten?

”SAP ei toimi yhden teknologian varassa vaan pitää rajapinnat avoimina sille, miten maailma muuttuu. Minulle pilvipalvelut on tärkeä asia, koska asiakashyödyt niissä niin järjettömän nopeat. Time-to-value on pilvipalveluiden myötä aivan eri luokkaa kuin aiemmin. Kahdessa kuukaudessa voi ottaa erpin käyttöönsä. Hyödyt massiivisia ja vapauttavat pääomia yrityksistä, kun niiden ei tarvitse hankkia omia konesaleja tai isoja it-yksikköjä. Standardoitu palvelu saadaan hanasta suoraan. ”

Sinulla on ollut koko SAP-urasi ajan noin sata matkustuspäivää vuodessa. Miten rentoudut?

”Ennen jos halusi verkostoitua yritysmaailmassa, piti olla greencard. Nykyisin pitää olla metsästyskortti. Kesällä golfaan, syksyllä metsästän. Esimerkiksi Tanskassa metsästys on herrojen laji, Suomessa se on aina ollut jokamiehen laji. Itse käyn Janakkalassa paikallisten maalaistalojen isäntien kanssa hirvijahdissa rentoutumassa.”

 Dan Ahlstedt oli yhtiön Suomen toimitusjohtaja vuosina 2004 - 2005. Hänen lisäkseen haastattelimme Jukka Sonnisen, Reino Pekkalan, Marika Auramon sekä Taira Tepposen. Käy lukemassa kaikki haastattelut Mynewsdesk-palvelusta tästä