Skip to main content

Näkymätön potilas

Uutinen   •   Joulu 21, 2015 16:08 EET

"Hoitotakuu on uhanalainen, jos ei kukaan sitä puolusta", sanoo Kaarina Häikiö, jonka käyttäytymistieteiden alaan kuuluva väitöskirja Potilas ja hoitotakuu terveyspolitiikan ristiaallokossa hyväksyttiin Helsingin yliopistossa perjantaina.

Häikiö tutki väiköskirjassaan potilaiden aseman kuvausta hoitotakuun yhteydessä vuosina 2004-2010 valtionhallinnon ja kansanterveysjärjestöjen näkökulmasta. Tutkimus päättyi aikaan, jolloin eduskunta päätti hoitotakuusta.

Häikiön tekemän sisältö- ja diskurssianalyysin perusteella potilas-sana puuttuu lähes täysin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon kielestä ja ajatuksellisestikin potilasta käsitellään pelkästään toiminnan kohteena. "Poissa silmistä - poissa mielestä", Häikiö tiivistää potilaan näkymättömyyden. Hän epäilee, että samoin on käymässä ajankohtaisessa sote-keskustelussa.

Järjestöpolitiikassa potilas nähdään valtionhallintoa enemmän myös toimijana varsinkin tarkastelujakson loppupuoliskolla. Valtionhallinnossa sen sijaan potilas on lähes pelkästään toiminnan kohde, eräänlainen mittayksikkö. Politiikassa potilas on yksinkertaisesti ruma sana eikä potilasta mielletä edes mahdolliseksi äänestäjäksi.

Ennen hoitotakuuta jonossa oli 60 000 ihmistä. "Jonossa olevista potilaista tuskin välitettiin", väittelijä totesi. Tilanne muuttui lain voimaantulon jälkeen, sillä hoitotakuussa potilas on asianomistaja. "Hoitotakuu on ainoa lainsäädännöllinen kokonaisuus, joka antaa potilaalle konkreettista varmuutta hoitoon pääsystä ja hoidon tasosta."

Hoitotakuu ei kuitenkaan vastannut valtionhallinnossa sille asetettuja toiveita. Jo käsitteen määrittely tuntui olevan vaikeaa ja hoitotakuusta tulikin käsitteenä opposition termi.

Hoitotakuun voimaantulo paransi kyllä tilannetta erikoissairaanhoidossa sairaanhoitopiireille asetettujen uhkasakkojen takia, mutta erityisen heikkoa toteutus oli perusterveydenhuollossa, jossa lain toteuttamatta jättämisestä ei seurannut mitään. Valinnanvapauden nimissä potilaille sysättiin päätöksentekoa, josta päättämiseen heillä ei ollut tarvittavaa tietopohjaa.

Kuva Suomen Sydänliitto/Jarno Hämäläinen

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti