Skip to main content

Alkoholilakiesitys merkittävä riski kansanterveydelle ja kansantaloudelle

Lehdistötiedote   •  Tammi 10, 2017 11:18 EET

Kuva Tiina Eloranta.

Tarttumattomien sairauksien verkostoon kuuluvat järjestöt vetoavat hallitukseen, jotta hallitus arvioisi uudelleen alkoholilain kokonaisuudistuksen sisällön. Järjestöt muistuttavat, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään hyvinvointia ja terveyttä, kaventamaan terveyseroja sekä tasapainottamaan julkista taloutta ja edistämään Suomen kilpailukykyä. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva alkoholilain uudistus on ristiriidassa kaikkien näiden tavoitteiden kanssa.

Verkoston jäsenet – Aivoliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Diabetesliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäyhdistys – huomauttavat, että valmisteltu esitys sisältää erittäin suuria riskejä sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Merkittävä osa näistä riskeistä on esitysluonnoksesta luettavissa. Esitys myös kulkee vastavirtaan kansainvälisen alkoholipolitiikan kehityksen kanssa. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO ja sittemmin myös talousjärjestö OECD ovat suositelleet jäsenvaltioilleen haittoja vähentävää alkoholipolitiikkaa.

Erityisen haitallisena Tarttumattomien sairauksien verkosto näkee vahvempien oluiden, siidereiden sekä ns. limuviinojen tuomisen ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoihin. Niiden myynti vapautuisi nykyisestä noin 350 Alkosta lähes 5 500 myyntipisteeseen, mikä tarkoittaa myyntipisteiden määrän noin 15-kertaistumista. Myynnin voimakas laajentuminen johtaisi myös hintojen laskuun. Lasten ja nuorten suosimien limuviinojen osalta muutos olisi erityisen suuri, sillä toistaiseksi yli 2,8 prosenttisia makeita juomasekoituksia myydään ainoastaan Alkossa.

Alkoholin saatavuus ja hinta vaikuttavat tutkitusti suoraan alkoholin kulutukseen ja alkoholihaittoihin. Alkoholin kulutus on ollut jo usein vuosien ajan laskusuunnassa Suomessa. Taustalla ovat olleet ennen kaikkea toistuvat veronkorotukset, joilla on peruttu vuoden 2004 mittavaa alkoholiveron alennusta. Kokonaiskulutuksen pienentymisen myötä alkoholihaitat ovat merkittävästi vähentyneet – hyvä kehitys näkyy niin päihdekuolemien määrässä, alkoholisairauksiin liittyvissä hoitojaksoissa kuin vaikkapa väkivaltatilastoissa. Ja vaikka täysi-ikäisten nuorten juomisessa on tapahtunut vain vähän muutosta, on alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö vähentynyt. Lakiesitys uhkaa kääntää tämän myönteisen kehityssuunnan.

Alkoholi ja tupakka aiheuttavat yhdessä yli puolet suomalaisten terveyseroista. Sillä on laskettu olevan yhteys noin 200 sairauteen ja terveyshaittaan. WHO luokittelee alkoholin ylimpään syöpävaarallisuusluokkaan, johon alkoholin ohella kuuluvat muiden muassa asbesti ja tupakka. Esimerkiksi rintasyöpäriski kasvaa jo yhden päivittäisen annoksen tasolla. Syöpäsairauksien lisäksi alkoholi lisää muiden muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja mielenterveyden ongelmiin liittyviä riskejä. Vuonna 2015 alkoholisyihin kuoli noin 1700 suomalaista, minkä lisäksi alkoholi on taustatekijänä lukuisissa muissa kuolinsyissä. Hallituksen esittämä alkoholilakiuudistus lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta Suomessa arviolta noin kuudella prosentilla. Yksinomaan alkoholikuolemat lisääntyisivät tämän seurauksena vähintään 100–150:llä vuodessa. Kokonaan oma lukunsa ovat ne lukemattomat sosiaaliset ongelmat, joita alkoholin käyttö aiheuttaa. Niillekin voidaan laskea huomattava euromääräinen hinta, inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle miljardien eurojen välittömät ja välilliset kustannukset. Kulutusta ja haittoja lisäävä lakiuudistus lisäisi julkisia menoja ja vaikuttaisi kielteisesti myös elinkeinoelämään, jonka maksettavaksi merkittävä osa työikäisten alkoholihaitoista lankeaa. Tarttumattomien sairauksien verkosto peräänkuuluttaa hallitukselta ja viime kädessä eduskunnalta vastuullisia päätöksiä alkoholilain uudistamisessa. Lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa tunnistetaan, että alkoholi on todennäköisesti merkittävin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijä Suomessa. On vaikea nähdä perusteita sille, että itseisarvoinen normien purku ja yksilön vastuuseen vetoaminen nousisivat uudistustyössä merkittävien kansanterveyden ja kansantalouden näkökohtien edelle.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, Suomen Mielenterveysseura, puh. 0400 508 234,

sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi

Tarttumattomat sairaudet -verkostoon kuuluvat Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt ja Suomen suurin tieteellinen seura. Verkoston muodostavat: Aivoliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäyhdistys.

Verkoston järjestöt kattavat kansanterveyden ja kansantalouden kannalta tärkeät sairausryhmät. Verkoston järjestöillä on yhteensä 330 000 jäsentä. Se edustaa merkittävimpiin kroonisiin sairauksiin liittyvää monipuolista asiantuntemusta lääketieteen, kansanterveyden, tutkimuksen ja potilaan näkökulmasta.

Verkoston toiminta perustuu itsenäisten jäsenjärjestöjen tasavertaisuuteen. Verkoston toimintaa ohjaa jäsenjärjestöjen ylimmästä johdosta koostuva johtoryhmä.

Sydänliitto on yli 72 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt 228 paikalliseen sydänyhdistykseen, 16 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti


You haven't completed the steps for your Hosted Newsroom

You haven't entered a correct link to your helper.html file for your Hosted Newsroom. Go to Publish and complete the steps.