Skip to main content

Pitkäjänteinen terveyden edistäminen keskiöön

Lehdistötiedote   •   Touko 07, 2014 15:33 EEST

Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Suomen Lääkäriliitto, Tehy ja Yksi elämä -hankkeet (Aivoliitto, Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto) luovuttivat tänään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle yhteisen kannanottonsa kansallisen terveyspolitiikan määrittämiseksi ja pitkäjänteisen terveyden edistämisen nostamiseksi sen keskiöön. 

Järjestöjen yhteinen viesti päättäjille:

Pitkäjänteinen terveyden edistäminen keskiöön

Kansallinen terveyspolitiikka määriteltävä, vahva ohjaus varmistettava

Valtionhallinnon keskeinen tehtävä on ohjata vahvasti syntyneen SOTE-ratkaisun toteuttamista tässä ajassa niin, että tarvittavat palvelut mahdollistetaan ihmisille tasavertaisesti eri puolilla Suomea. Kansallisen terveyspolitiikan kehittämisen painopisteenä tulee olla terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy, toteavat keskeiset sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto sekä terveydenhuollon ammattilaisia edustavat Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy.

Järjestöt edellyttävät, että SOTE-uudistuksen jatkovalmistelussa myös määritellään kansallisen terveyspolitiikan suunta ja tavoitteet sekä varmistetaan riittävän vahva valtion ja SOTE-alueiden ohjaus.  Järjestöt näkevät, että uudistuksen tulee ohjata resursseja tuloksellisemmin ja kyetä kaventamaan terveyseroja tehokkaammin kuin nykyinen kuntien hyvin itsenäisessä päätösvallassa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli. Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan koulutus-, perus-, jatko- ja täydennyskoulutus – tulee olla kansallisessa terveyspolitiikassa hyvin järjestetty ja resurssoitu SOTE-alueittain. 

Terveys tehdään kunnissa

Järjestöt korostavat SOTE-uudistuksessa kuntien roolia terveyden edistämisessä. Terveyttä tehdään uudistuksen jälkeenkin edelleen merkittävästi juuri peruskunnissa. Terveyden edistämisen pohja luodaan varhaiskasvatuksessa, lapsiperheiden palveluissa, sivistystoimessa, vapaa-ajan palveluissa sekä infrastruktuurin ratkaisuilla.  Terveysnäkökulma tuleekin systemaattisesti ja johdetusti huomioida kaikessa suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveystoimen ohella terveys on teknisen, talous-, liikunta-, sivistys- ja kulttuuri- sekä nuorisotoimien asia. Kaikilla toimialoilla toteutuvilla terveyspäätöksillä kavennetaan terveyseroja. 

Terveysjohtaminen ylimmän johdon asiaksi

Terveyspäätökset ovat valtion ja kuntien investointipäätöksiä. Suurten kansansairauksien hoito on kallista.  Siksi on kustannustehokkainta painottaa investointeja niihin tilanteisiin ja kohderyhmiin, missä hyödyt ovat suurimmat ja näkyvät terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Vastuu investoinneista – myös terveydestä – on valtion ja kuntien ylimmän johdon asia. Osaava ja motivoitunut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on keskeinen investointi.

Yksi elämä -hankkeiden järjestöt ja ammattiliitot vaikuttavat yhdessä

Aivoliitto, Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto ovat koonneet terveyden edistämisen hankkeensa Yksi elämä -hankekokonaisuudeksi, jonka tarkoituksena vaikuttaa kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuollon rakenteisiin ja koko yhteiskuntaan siten, että kansan terveys paranee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia edustavat järjestöt Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön edustajina yhteistyössä Yksi elämä -järjestöjen kanssa vaikuttamassa terveyserojen kaventamiseen ja terveyden edistämisen näkökulman vahvistamiseen päätöksenteossa.

Yksi elämä -hankkeet ja terveydenhuollon ammattilaiset tarjoavat ratkaisuja terveyspolitiikan työkaluiksi

Terveyspäätöksiä ja -investointeja tehdään ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa, joissa tarpeet ovat erilaisia. Yksi elämä -hankkeet ja terveydenhuollon ammattilaiset nostavat keskusteluun tärkeitä elämänvaiheita sekä tarjoavat ammattilaisten työkaluiksi ja kansalaisten avuksi mm. seuraavia tärkeitä asioita ja valmiita ratkaisuja:

1. systemaattinen elintapaohjaus äitiys- ja lastenneuvoloissa

o  Neuvokas perhe -menetelmä käyttöön kaikissa kunnissa

2. ruoka- ja liikuntakasvatus varhaiskasvatuksessa

o  Sydänmerkki päiväkotien ja päivähoitajien tarjoaman ruoan laadun mittarina

o  päiväkotien pihat ja lähiliikuntapaikat

3. kouluruoka ja -liikunta

o  Sydänmerkki kouluruoan laadun mittarina

4. opiskelijaterveydenhuolto kaikilla asteilla 

o  osaava ja hyvin resursoitu elintapaohjaus toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa

5. terveyttä edistävät työpaikat 

o  ravitsemuslaadultaan hyvä (Sydänmerkki-)ateria lounastarjontaan

o  Pieni päätös päivässä -verkkopalvelu ja -mobiilisovellus elintapamuutosten tukena

6. ikääntyneiden toimintakyky

o  Aivovoimaa liikunnan tueksi

o  pulssin tunnustelu kansalaistaidoksi

Lisätietoja:

Järjestöjohtaja Timo Ruoko, Suomen Sydänliitto ry, p. 0400 601 159
Markkinointipäällikkö Marjut Niemistö, Suomen Sydänliitto ry/Yksi elämä -hankkeet, p. 0400 448 291
Johtaja Heikki Pärnänen, Suomen Lääkäriliitto ry, p. 040 546 53 16
Kehittämisjohtaja Jussi Salo, Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto Super ry, p. 050 411 01 69
Johtaja Kirsi Sillanpää, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimiala, Tehy ry, p. 040 820 7848
Johtaja Katri Lindqvist, viestintätoiminnot, Tehy ry, p. 040 588 3431


Sydänliitto on noin 80 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt 235 paikalliseen sydänyhdistykseen, 17 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti