Puheenvuoro: Lääkkeet eivät kuulu luontoon

Vesistöihin ja muualle ympäristöön päässeet lääkeaineet muodostavat uhkan niin ihmisille kuin eläimillekin.

Lääkeaineiden ja hormonien ympäristövaiku­tukset herättävät huolta niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Käyttämättömät ja käytetyt lääkkeet, esimerkiksi hormonilaastarit, ovat ongelma­jätettä. Elimistössä lääkeaineet muuttuvat vesiliukoisiksi ja poistuvat virtsan mukana. Lopulta ne päätyvät luontoon.

– Lääkeaineet elävät vielä käytönkin jälkeen. Ne joutu­vat vessanpöntön kautta jätevedenpuhdistuslaitokselle, joka ei pysty pilkkomaan kaikkia haitallisia molekyylejä, apteekkari Eeva Teräsalmi sanoo.

Teräsalmi on työskennellyt apteekkien ympäristövas­tuukysymysten parissa sekä Suomessa että farmasian alan kansainvälisen järjestön FIP:n hallituksen varapuheenjoh­tajan ominaisuudessa.

Jätevesien mukana vesistöihin päätyneet lääkeainejäämät voivat vaikuttaa esimerkiksi kalojen käyttäytymi­seen ja aiheuttaa niissä hormonaalisia muutoksia.

Ympäristön saastumisen seurauksena myös mikrobit muuttuvat aiempaa vastustuskykyisemmiksi. Saattaa syntyä alueita, joissa antibiootit eivät enää tepsi.

– Esimerkiksi Intian Hyderabadissa vesistöistä on löy­tynyt vaarallisen korkeita antibioottipitoisuuksia. Nämä vastustuskykyiset superpöpöt leviävät ympäri maapalloa matkailijoiden mukana. Resistenttiä tuberkuloosia löytyy kuitenkin jo hyvinkin läheltä, itärajan takaa, Teräsalmi kertoo.

Apteekit luotseina

Uhkakuva on pysäyttävä. Mitä farmasian ammattilainen – ja tavallinen kuluttaja – voi asialle tehdä?

– Apteekeilla on tärkeä tehtävä kansanvalistajana. Apteekkien henkilökunta voi opastaa ja kannustaa asiak­kaita käyttämään lääkkeitä vastuullisesti ja hävittämään ne oikeaoppisesti, Teräsalmi sanoo.

– Ihmiset eivät aina ymmärrä, että lääke on aktiivinen myös käytön jälkeen. Esimerkiksi käytetyissäkin lääke­laastareissa on lääkeainetta jäljellä. Etenkin hormonival­misteet ovat ympäristölle haitallisia.

Jotta ongelmaan voidaan tarttua tehokkaasti, on pureu­duttava myös syntyvän jätteen määrään.

Apteekkariliiton tutkimuksen mukaan suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta.

Lääkejätteen määrään voivat vaikuttaa osaltaan myös lainsäätäjät. Pienten aloituspakkausten tulisi olla hin­naltaan edullisia, jotta aloitusvaiheessa kannustettaisiin niiden hankintaan.

– Lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että hinnoittelussa ja korvattavuudessa huomioitaisiin myös valmis­teen ympäristöystävällisyys, Teräsalmi toteaa.

Esimerkiksi kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä, mielialalääkkeitä tai Parkinsonin taudin lääkkeitä joudutaan usein kokeilemaan. Ennen kuin sopiva lääke löytyy, syntyy helposti turhaa hävikkiä. Tähän olisi hyvä saada joustoa.

Jätevedenpuhdistamot vaikeuksissa

Nykyisiä jätevedenpuhdistamoita ei ole erityisesti suun­niteltu poistamaan jätevedestä lääkejäämiä, eikä lain­säädäntö toistaiseksi edes velvoita niitä ryhtymään toimeen. EU-komissio on tosin aikeissa puuttua asiaan.

– Lääkeaineet esiintyvät jätevesissä hyvin pieninä pitoisuuksina, ja ne reagoivat eri puhdistusteknologioihin eri tavalla. Jotkut molekyylit eivät hajoa ja ovat siksi haitallisempia kuin toiset. Toisaalta jotkut molekyylit saattavat esimerkiksi UV-säteilyn vaiku­tuksesta muuntua entistä haitallisemmiksi, farmasian tutkija Tiina Sikanen toteaa.

Tarvitaan valtavia investointeja, jotta lääkeaineet saadaan siivottua jätevesistä kokonaan.

– Kustannustehokas tapa puuttua asiaan voisikin olla sairaaloiden ja hoitolaitosten jätevesien puhdistaminen erikseen.

Kaikki lääkeaineet eivät kuitenkaan ole yhtä haitallisia. Sikasen tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten muuntumistuotteiden haitallisuutta voitaisiin ennustaa tehokkaasti jo tutkimusvaiheessa. Näin haitallisimmat lääkeaineet voitaisiin seuloa joukosta jo mahdollisim­man varhaisessa vaiheessa.

Artikkeli on julkaistu Tamron Tampuriini-asiakaslehdessä 6/2017

Teksti: Marjo Kanerva

Kuva: Pexels