Monityöurabloggaaja Tanja L: Inspiraatiota ei voi pakottaa, mutta sitä voi houkutella

Tietokoneen näytöllä avautuu tyhjä word-tiedosto ja deadline kolkuttelee kalenterissa. Samalla hetkellä somen koiranpentuvideot vetävät vastustamattomasti puoleensa, tekee mieli lukea se yksi kirjanmerkkeihin ajat sitten tallennettu artikkeli just nyt ja facebookin refresh-nappula käy kuumana jonkun, minkä tahansa, ärsykkeen tai ajatusten ongenkoukun toivossa. Kuulostaako tutulta?

Inspiraatio on kuin luovuuden bensatankki. Silloin kun mittarissa palaa valo tai letku ei vedä, ollaan pulassa. Inspiraatio ei ole pysyvä, vakaa itseisarvo, vaan sitä pitää vaalia ja ruokkia säännöllisesti. Joskus tosin tuntuu, että inspiraatio on täysin kiinni planeettojen asennoista ja muista tähtitieteellisillä elementeillä mitattavissa olevista asioista.

On lohdullista tiedostaa, että vaikka inspiraatiota ei voi pakottaa, sen todennäköisyyteen voi silti vaikuttaa. Inspiraatioon voi valmistautua, sitä voi houkutella luokseen monilla keinoilla. Sen edestä voi raivata esteitä pois, jotta se pääsee tulvimaan vapaasti aikanaan. Sille voi jättää tietoisesti tyhjää tilaa ajatusten ympärille esimerkiksi suuntaamalla ne hetkeksi toisaalle.

Ja joskus – vaikka inspiraatio ei osoita merkkejä olemassaolostaan – on vain ryhdyttävä hommiin ja toivottava, että se liittyy seuraan jossain vaiheessa.

Yksi keino houkutteluun on miettiä paikkoja ja tilanteita, joissa olet aiemmin inspiroitunut. Mitä olet tehnyt – ja vielä tarkemmin– ajatellut inspiraation hetkellä? Itse tunnistan helposti seuraavat:

1. Metsät. Minulle lyhytkin kävely metsän keskellä on sama, kuin laittaisi henkisen pääoman virtalähteen laturiin kiinni.
2. Suihku. Veden eteenpäinpyrkivä liike pistää ajatuksetkin soljumaan.
3. Fyysinen, mekaaninen tekeminen ja rytmi. Juoksulenkki tai käsin tiskaaminen. Kun keholle antaa fyysistä puuhaa, johon keskittyä, vapautuu inspiraatiolle tilaa mielen prosesseissa.
4. Kirjoittajana minua hävettää se, kuinka vähän ehdin lukemaan muiden kirjoittamaa tekstiä. Kirjoittajana myös tiedän, että lukeminen on yksi parhaista tavoista ylläpitää ja rikastuttaa omaa kielellistä osaamista, innostua ja inspiroitua sekä sukeltaa toisten luomiin maailmoihin, joiden rajat sijaitsevat kaukana oman mielikuvituksen ulkopuolella.

Vuoden vaihtuessa päätin tehdä asiaan muutoksen: vuoden 2017 aikana lukisin vähintään 52 kirjaa. Mainostin projektia instagram-tililläni, koska ajattelin kevyen julkisen paineen avittavan projektin toteutumista. Aion vuoden aikana lisätä kuvan jokaisesta lukemastani kirjasta hashtagilla #52kirjaa.

Tähän mennessä lukusaldo on jo enemmän kuin viime vuonna yhteensä (puolustaudun tenttikirjojen paksuudella). Vietimme pari viikkoa Thaimaassa ja loman aikana pääsin hyvään vauhtiin lukemisen kanssa. Auringon, merenaaltojen ja samettisen rantahiekan keskellä inspiraatiotankki tuntui täydentyvän monilla muillakin tavoin.

Tanja Lupari

Bloggaaja on journalismin aikuisopiskelija, viestinnän freelancer ja ikuinen maalaistyttö. Elämää kahden kodin välillä, maalla ja kaupungissa, voit seurata osoitteessa www.casa-x.blogspot.fi.