Tiedote -
Kansainvälisiä projekteja - Fuxianjärvi ja Stonehenge
Valaistussuunnittelija Leena Kaanaa, maisema-arkkitehti Hiroko Kivirinta ja Viisaan liikkumisen yksikönpäällikkö Susanna Kaitanen istuivat alas kertomaan omista kokemuksistaan kansainvälisissä suunnitteluprojekteissa. Kivirinta ja Kaitanen olivat mukana Kiinassa järjestetyn liikenteen konseptisuunnittelukilpailun voittoryhmässä. Kaanaa puolestaan on mukana suunnittelemassa valaistusta Stonehengen ali suunnitteilla olevaan tunneliin Englantiin.
”Tunnelivalaistuksen suunnittelussa on käytössä samat periaatteet ja standardit niin Englannissa kuin Suomessa, joten omaa asiantuntemusta ja osaamista voi suoraan hyödyntää projektissa. Tietunneli on liikenneturvallisuuden kannalta haastava suunnittelukohde suuren ajonopeuden ja liikennemäärän sekä ulkoisten valoisuusolosuhteiden ja niiden suuren vaihtelun takia. On kiinnostavaa toimia erilaisessa ympäristössä, erilaisten ihmisten kanssa, vaikka suunnitteluperiaatteet ovatkin samat. Kansainvälisessä projektissa toimiminen antaa uusia näkökulmia omaan työhön”, kuvailee Kaanaa.
Stonehenge kuuluu maailmanperintökohteisiin, mikä lisää projektin haastavuutta entisestään. Toisaalta tunneliratkaisulla on huomattavan positiivisia vaikutuksia, kun liikenne siirtyy maan alle ja nykyisen A303 tien liikennemäärä pienenee huomattavasti.
Haastavaa projektissa on ollut, että yhteydenpito on kokonaan Skype-puheluiden välityksellä. Etäyhteys toimii hyvin, mutta välillä olisi hyvä tavata muut suunnittelijat kasvokkain. Projekti on kuitenkin sujunut hyvin, eikä vastaan ole tullut isoja kulttuurisia eroja tai törmäyksiä.
Raideliikenteen toteutettavuus Fuxianjärven ympärille
Kivirinta ja Kaitanen osallistuivat Kiinassa järjestetyssä Fuxianjärven kutsukilpailuun, jossa tavoitteena oli arvioida eri raidejärjestelmien toteutettavuutta luonnonkauniissa ja vuoristoisessa järviympäristössä, joka on verrattavissa esim. Zurichiin tai Geneveen.
Yunnanin läänissä Kiinan lounaisosassa sijaitsevan noin 100 km ympärysmitaltaan olevan Fuxianjärven ympärille halutaan rakentaa raideliikenteen järjestelmä turistien houkuttelemiseksi ja toisaalta myös järven ekologisen tasapainon turvaamiseksi.
Kuva: Havainnekuvia eräänä vaihtoehtona tarkastellusta monorail-järjestelmästä.
Susanna Kaitasen mukaan vain kokonaisnäkemyksellä oli mahdollista erottautua muista hyvin teknisesti taidokkaista kilpailuehdotuksista. Erityistä tässä kansainvälisessä kilpailussa oli sen aikataulullinen vaativuus. Kilpailutyön tuli olla valmis hieman reilu kuukaudessa.
”Kilpailu oli aikataulullisesti vaativa ja työskentelyaikaa oli hyvin vähän. Lisäksi tehtävänanto oli hyvin vaativa, aineistoa oli paljon ja kaikki aineisto oli annettu kiinaksi. Osaa aineistosta oli käytännössä mahdotonta edes ehtiä kääntää. Lähtötiedoissa ei ollut juurikaan liikennetietoja, eikä lähtötietoja turistien liikkumisesta oltu annettu”, Kaitanen kertoo.
Teknisellä tasolla hyvin vaikea erottautua
WSP tarjosi kilpailutyöhön kokonaisvaltaisen näkemyksen maankäytöstä, matkailusta, vesihuollosta ja ymmärrystä kulttuuri- sekä luontoarvoista.
Kun lopputulosta tarkasteltiin, Kaitanen ja Kivirinta yllättyivät positiivisesti paikallisten erityisasiantuntijoiden tasosta ja osaamisesta. Teknologian ja maaseutualueen yhdistämisen valtavaa kontrastia kuvaa hyvin se, kuinka alueella on huippukehittyneitä liikenteen osajärjestelmiä (esim. pysäköinnin hallinta), mutta joissa ajetaan paikoin todella vanhoillakin ajoneuvoilla.
”Alueella haetaan erittäin isoa kehitysharppausta teknologia edellä. Kyseessä on matalan profiilin maakunta, jonne halutaan houkutella investoijia ja teollisuutta”, kuvailee Kivirinta.
Kiinassa maankäyttöpolitiikka on erilaista ja hajanaista. Maanomistus vaikuttaa kokonaisuuteen. Maaseudulla viljelijä ei omista maata, vaan valtio omistaa kaiken maan ja vuokraa sitä pitkillä vuokrasopimuksilla.
”Kiinassa tavoitteet ovat erilaisia kuin esimerkiksi Euroopassa. Tavoitteissa tähdätään aina massaratkaisuihin. Maassa ihannoidaan länsimaita ja eurooppalaisia kaupunkeja, ja joitain asioita saatetaan kopioida suoraan. Koimme itse, että ideoiden tulisi kummuta heidän omista lähtökohdistaan ja noudattaa paikallisia arvoja”, lisää Kaitanen.
Paikallisen ympäristön ja kulttuurin arvostus avaintekijänä
Kivirinta ja Kaitanen olivat positiivisesti yllättyneitä erityisasiantuntijoiden asettamista tavoitteista - vaatimustaso oli erittäin kova.
”Kilpailutyötä valmistellessamme tarkastelimme paikallista ympäristöä ja kulttuuriperintöä. Olimme paikalla kaksi päivää, tutustuimme paikkoihin ja lähtötietoihin huolellisesti, otimme kuvia ja mietimme, mikä on tarpeen ja mikä auttaisi alueen kehitystä. Ilman paikallisen hengen arvostamista kilpailuvoittoa tuskin olisi saavutettu”, kuvailee Kivirinta.
”Toivotut ja halutut kehityssuunnat olivat linjassa ajatustemme kanssa, paikalliset erityisasiantuntijat näkivät kokonaisuuden jopa positiivisemmin kuin mitä lähtötiedoissa annettiin ymmärtää”, kertoo Kaitanen.
”Erottauduimme sillä, että hyödynsimme itse paikalla ottamiamme kohdekuvia. Muiden kilpailuehdotukset sisälsivät teknisesti erinomaisia esityksiä ja hienoja videoita, mutta niistä puuttui kosketus todellisuuteen, jolloin niiden toteutuista on vaikea uskoa todeksi. Havainnekuvissa esitimme realistisen kuvan nykytilasta ja millainen kaupunkikuva tulisi olemaan, jos alueelle suunniteltu monorail eli kohorata valmistuisi. Paikalliset arvostivat realistista esitystapaamme”, Kivirinta lisää.
Ulkomaan toimeksiantojen hyödyntäminen kotimaan toiminnassa
Kolmikko painottaa ihmisverkostojen tärkeyttä ulkomailla työskenneltäessä. Työskentely ulkomaan toimeksiannoissa on myös erilaista ja inspiroivaa. Eri ympäristössä työskentely laajentaa kontaktiverkostoa myöhempiä projekteja varten.
”Kielen ja kulttuurin ymmärrys on tärkeää, emme olisi pärjänneet ulkomailla ilman.”, Kaitanen arvioi.
Molemmissa hankkeissa huippuosaamista etsittiin kohdemaan rajojen ulkopuolelta. ”Suomalaista näkemystä arvostetaan, mikä taas auttaa meitä tunnistamaan osaamiset, joista voi olla hyötyä muille jonkun laajemman kokonaisuuden hyväksi”, Kaitanen summaa.
Lue aiempi artikkeli Fuxianjärven kilpailuvoitosta
Lisätietoja:
Leena Kaanaa
Projektipäällikkö, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 207 864 202. Sähköposti: leena.kaanaa@wsp.com
Hiroko Kivirinta
Maisema-arkkitehti, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 41 545 6566, +358 207 864 414. Sähköposti: hiroko.kivirinta@wsp.com
Susanna Kaitanen
Yksikönpäällikkö, Viisas liikkuminen, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 207 864 372. Sähköposti: susanna.kaitanen@wsp.com
WSP on eri osaamisaloja yhdistelevä yhdyskuntarakentamisen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme luomaan uutta ja korjaamaan vanhaa. Suunnittelemme, tutkimme, konsultoimme ja muotoilemme rakennettua ympäristöä viihtyisäksi niin, että se kestää ja luo kilpailukykyä.
Meillä työskentelee yli 650 asiantuntijaa eri puolilla Suomea. Suomen WSP on osa globaalia WSP:tä, jossa työskentelee noin 43 600 asiantuntijaa 550 toimistossa ympäri maailmaa.
www.wsp.com
