Taantuma ja Nokian jako piristäneet startuppeja - EIT ICT Labs uskoo uudenlaiseen tekemiseen

Nokian kaltaisten yritysten lipuminen pois eurooppalaisten hallinnasta ei ole ainoa murhe vanhalla mantereella. Eurooppa on vuosikymmeniä kärsinyt kankeudesta saada sinänsä hyviä keksintöjä liikkeelle ja innovaatioita kannattavaksi liiketoiminnaksi asti. Kateellisena katseet ovat kääntyneet useaan otteeseen Amerikan Piilaaksoon. Sieltä tuntuu jatkuvalla syötöllä tulevan Facebookin ja Googlen kaltaisia isoja uusia menestystarinoita.  Espoon Otaniemessä toimivan EIT ICT Labsin vetäjä Marko Turpeinen ei pelkää vertailua Piilaaksoon:

-  EIT ICT Labsin partnereiden liikevaihto on samoissa lukemissa kuin Piilakson yritysten eli olemme samaa kokoluokkaa. Me emme yritä olla Piilaakso, sillä  tekemisen tyyli on hyvin eurooppalainen. Olemme hajautettu verkosto, jossa yritykset ovat monipuolisesti mukana, vakuuttaa Turpeinen.

-  Voimme kilpailla Silicon Valleyn kanssa ja olla joillain alueilla parempia. Meillä on vahvasti painopiste siinä, että tekemisen pitää olla nopeaa. Asioita mitataan vuoden tasolla, partneroituminen on mahdollista aikaisessa vaiheessa. Toivomme, että isojakin yrityksiä kiinnostaa se, että ollaan lähempänä tekemistä, Turpeinen luettelee.

Nokian notkahdus tietää hyvää Suomelle

Tieto- ja viestintätekniikkaan keskittyvä EIT ICT Labs muodostuu verkostosta, jossa ovat mukana Helsingin lisäksi Eindhoven, Pariisi, Berliini, Tukholma ja Trento. Jokaisessa noodissa on mukana vahvat yliopistot, tutkimuslaitokset ja johtavat alan yritykset. Ydinpartnereita on parikymmentä. Suomessa ydintoimijat ovat Aalto-yliopisto, Nokia ja VTT. Näiden lisäksi EIT ICT Labs tekee paljon laajempaakin yhteistyötä monien muiden suomalaistahojen kanssa.

Nokia on EIT ICT Labsin tärkeimpiä kumppaneita Suomessa. Turpeinen myöntää, että kukaan ei voi vielä tietää, mihin suuntaan yhteistyö kehittyy. Hän kuitenkin vakuuttaa, että suhde Nokiaan on edelleen tiivis.

Turpeinen ei muutenkaan suostu näkemään tapahtunutta katastrofina. Hänen mielestään on selkeitä yhtäläisyyksiä sen kanssa, mitä tapahtui Ruotsissa Ericssonille kymmenen vuotta sitten. Silloin emoyhtiö leikkasi toimintaansa ja keskittyi verkkoihin. Tämä ratkaisu on osoittautunut vuosien mittaan oikeaksi.

-  Toinen asia, mikä on tärkeä on se, että syntyi paljon uusia yrityksiä. On tutkimuksia siitä, miten Ericssonin kohtalo antoi vauhtia uusien startuppien liikkeelle lähdössä, Turpeinen muistuttaa.

Hän toivoo, että sama tapahtuu myös Suomessa. Jo ennen Nokiaakin merkkejä tästä on ollut ilmassa. 

-  Taantuma näkyy konkreettisena siinä, että liikkeellä on paljon tiimejä, jotka ovat laittamassa liikkeelle uusia asioita. Isot yritykset taas haluavat tehostaa ja näkevät EIT:n tällaisena tehostamismahdollisuutena.

Turpeinen näkee haasteena sen, miten saadaan vietyä uudeksi toiminnaksi se suuri teknologinen osaaminen, jota Euroopassa on.

-  Olemme Euroopassa selkeästi perässä kasvuyritysten kasvattamisessa. EIT:n slogan on, että teemme kaikkemme sen eteen, että innovaatiot saadaan nopeasti ihmisten keskelle. Yhdistämme entistä tiiviimmin tutkimusta, opetusta ja liiketoiminnan kehittämistä, hän toteaa.  

Laajin Euroopan laajuinen koulutusohjelma

Yksi keskeinen alue EIT ICT Labsin toiminnassa on opetus. Mittaluokaltaan suurinta toimintaa sillä puolella on maisterikoulu. Se on 19 mukana olevan partnerikoulun yhteinen ohjelma. Niillä on yhteinen sisäänotto, yhteinen ohjelma ja olennaisena osana kansainvälinen vaihto.

-  Maisterikoulumme on osallistuvien yliopistojen määrällä mitattuna laajin eurooppalainen ohjelma, Turpeinen muistuttaa. Hänen mukaansa sen tekee poikkeukselliseksi yrittäjyysnäkökulma, paneurooppalaisuus ja yritysten puolelta vahva sitoutuminen harjoittelupaikkojen tarjoamiseen.

Ensimmäisenä vuonna maisterikouluun hyväksyttiin vajaa 100 opiskelijaa, tänä vuonna luku on tuplaantunut. Suomessa on tällä hetkellä 19 opiskelijaa ja ensi vuonna sisäänotto kasvaa voimakkaasti. Mutta tavoitteena on laajentaa opetusta myös jo pidemmälle opiskeleviin ja työelämässä oleviin:

- Tohtorikoulu on vasta aloitusvaiheessa. Ajatus on saada poimittua sinne yrittäjyyteen sopivat kandidaatit, Turpeinen sanoo.

Helsingin yksikkö osa isoa kokonaisuutta

Pelkästään tietotekniikkaan keskittyvän Espoon Otaniemessä sijaitsevan yksikön varaan Euroopan nousu ei ole jäämässä. Yksikkö on osa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöä.

EU perusti vuonna 2006 EIT:n edistämään Euroopan kestävää talouskasvua uusin keinoin. EIT luo tiiviimpää yhteistyötä ja –toimintaa yliopistotason tutkimuksen, opetuksen ja yritysten välille innovaatioiden saamiseksi nopeammin markkinoille ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Idean luojien vahvasta uskosta asiaansa kertoo se, että hankkeelle ei ole asetettu loppumispäivämäärää. Lisäksi sen lähivuosien rahoitus on myötätuulessa. EIT saa EU-rahoituksensa suoraan Euroopan parlamentilta. Tänä vuonna EIT:n kokonaisbudjetti oli 120 miljoonaa, tästä tieto- ja viestintätekniikan osuus oli yli 40 miljoonaa. Ensi vuodeksi kokonaisbudjetti on kasvamassa 180 miljoonaan euroon ja tietotekniikan osalta yli 70 miljoonaan euroon. Suomelle tämä tarkoittaa 7-10 miljoonan euron vuosirahoitusta.

Tällä hetkellä EIT ICT Labsin lisäksi strategisina yhteisöinä toimivat tulevaisuuden energiaratkaisuihin keskittyvä KIC InnoEnergy sekä ilmastonmuutoksen hallintaan keskittyvä Climate-KIC. Näiden kolmen innovaatioyhteisön lisäksi ollaan parhaillaan rakentamassa kuutta uutta yhteisöä valikoiduille alueille. Parhaillaan on käynnissä avoin haku vuonna 2014 käynnistyville alueille.

-  Uusissa alueissa Suomi on aktiivinen. Mutta kilpailu on kovaa ja on oltava oikeissa porukoissa, Turpeinen tiivistää.