Blogikirjoitus: Kohuotsikoista kohti ymmärrystä: mitä lääketeollisuuden ja lääkäreiden taloudellinen yhteistyö todellisuudessa tarkoittaa?

Lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen taloudellinen yhteistyö julkistetaan nyt kolmatta kertaa. Julkistus on kirvoittanut aiempina vuosina joitakin kohuotsikoita ja vilkasta keskustelua – eikä ihme. Kun kyseessä on meitä jokaista koskettava terveydenhuolto, vaatimus avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle on suuri.

Julkistamisella rakennetaan luottamusta

Taloudellisesta yhteistyöstä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein suuriin rahasummiin ja tukia saaneisiin lääkäreihin. Lääketeollisuus päätti kolme vuotta sitten ottaa toimialana askelen kohti läpinäkyvyyttä velvoittamalla lääkeyritykset raportoimaan taloudelliseen yhteistyöhön käytettyjen rahojen määrän sekä mahdollisuuksien mukaan sen, kuka tukea on saanut. Mitä avoimemmin puhumme yhteistyöstä, sitä helpompi sitä on myös ymmärtää.

Vaikka julkistaminen ei ole terveydenhuollon ammattilaisille henkilötasolla pakollista, heistä selkeästi valtaosa suhtautuu avoimuusvaatimuksiin vastuullisesti. Aiempina vuosina monet lääkärit ovatkin kertoneet avoimesti saamistaan taloudellisista etuuksista ja siitä, mistä palkkioita on heille maksettu tai millaisissa koulutuksissa he ovat lääkeyritysten tukemana käyneet.

Olisi hienoa, että nämä taloudellisia etuuksia avaavat puheenvuorot saisivat enemmän näkyvyyttä. Muuten ymmärrys taloudellisen yhteistyön luonteesta ja sen arvosta suomalaisen terveydenhuollon kannalta jää helposti ohueksi.

Palkkioita ja koulutusta suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseksi

Käytännössä raha liikkuu lääkeyritysten ja lääkäreiden välillä useimmiten palkkioina tehdystä työstä. Kun lääkäri toimii tutkijana kliinisessä tutkimuksessa, käy puhumassa lääkeyrityksen järjestämässä koulutustilaisuudessa tai jakaa muuten tietämystään kentältä hoitomuotojen kehittämistä edistääkseen, maksetaan hänelle silloin palkkio työhön käytetystä ajasta, kuten yleensäkin tapoihin kuuluu.

Palkkioiden lisäksi merkittävä osa tuista menee lääkäreiden jatkokouluttamiseen kansainvälisissä kongresseissa. Ilman kansainvälistä yhteistyötä tutkimuksen kärkitieto ei pystyisi rantautumaan Suomeen nykyisellä vauhdilla. Siksi terveydenhuollon ammattilaisten jatkokoulutuksen tukeminen on suomalaisen lääketieteen ja hoitomuotojen kehittämisen kannalta – usein hyvin kirjaimellisestikin – elintärkeää.

On myös tärkeää muistaa, että lääkeyritys ei valitse tuen saajaa kongressiin osallistumista tukiessaan. Sairaalassa klinikan johto päättää, kuka kongressiin kulloinkin osallistuu. Valituksi tulleella lääkärillä ei myöskään ole vaihtoehtoja sen suhteen, miten saatu tuki käytetään: rahat eivät kolahda hänen tililleen mahdollista kongressimatkaa varten vaan tuki tulee suoraan koulutuksesta saatavien oppien muodossa. Kongressin osallistuja myös itse päättää, mitä tieteellisiä luentoja hän kongressin aikana käy kuuntelemassa.

Tutkimushankkeiden könttäsumma salailua?

Palkkioiden ja koulutuskustannusten lisäksi taloudellista yhteistyötä tehdään runsaasti kliinisen tutkimuksen parissa. Koska summa raportoidaan kilpailulainsäädännön rajoitusten vuoksi sen kummemmin erittelemättä, tutkimukseen käytettävä summa aiheuttaa usein eniten eettistä debattia.

Vaikka en kilpailulainsäädännöllisistä syistä voi mennä yksityiskohtiin, voin ylpeänä kertoa, että AbbVie on tällä hetkellä varsin aktiivinen kliinisen tutkimuksen saralla Suomessa. Tutkimushankkeita on parhaillaan käynnissä huomattava määrä ja niiden parissa työskentelee suuri joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Jokainen tutkimuksen parissa työskentelevä lääkäri tai muu asiantuntija saa luonnollisesti korvauksen tekemästään työstä.

Kliininen tutkimus edellyttää usein tavallista tiiviimpää potilasseurantaa normaaleihin potilaskäynteihin verrattuna, minkä takia kliinisen tutkimuksen toteuttaminen on klinikalle hyvinkin aikaa ja resursseja vievää. Kun tutkimukseen menevä könttäsumma jaetaan meneillään olevissa hankkeissa mukana olevien ammattilaisten työtunneilla, kliiniseen tutkimukseen liittyvät palkkiot asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Lääketieteen uusimmat innovaatiot nopeammin suomalaisten potilaiden avuksi

Kun katsotaan pintaa syvemmälle, taloudellisen yhteistyön tärkein tehtävä on tuoda lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja resurssit yhteen terveydenhuollon kehittämiseksi. Yhteinen tahtotila on kirkas: Suomeen halutaan kokemusta uusista hoitomuodoista, jotta suomalaiset potilaat pääsisivät hyötymään niistä mahdollisimman pian. Kumpikaan osapuoli ei yksin pystyisi kehittämään suomalaisten potilaiden hoitoa nykyisellä vauhdilla.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa kliininen tutkimus syövän hoidossa. Potilaiden hoito on viime vuosina ottanut suuria loikkia eteenpäin kliinisen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön ansiosta. Parhaimmillaan yhteistyö siis mahdollistaa hoitomuotojen ja lääkkeiden nopean kehittämisen ja käyttöönoton – ja voi parhaassa tapauksessa pelastaa tutkimukseen osallistuneen potilaan hengen. Näitäkin edistysaskeleita yhteistyö on osaltaan ollut mahdollistamassa.

Toivon, että kun taloudellisten etuuksien arvo tänä vuonna jälleen julkistetaan, onnistuttaisiin rakentamaan ymmärrystä yhteistyöstä ja sen roolista suomalaisen terveydenhuollon kehitymisen kannalta. Pikkuhiljaa luottamus tehtyä yhteistyötä kohtaan voisi kasvaa, kun huomataan, että asianosaisilla ei todellakaan ole tarvetta salailuun.

Itse pyrin toimimaan lääketeollisuuden edustajana aina niin, että pystyn katsomaan itseäni peiliin. Luotan suomalaisten lääkäreiden ammatti-identiteettiin ja -etiikkaan niin vahvasti, että uskon heidän ajattelevan samoin.