Huonosti tunnettu ihosairaus syö elämänlaatua

HS-taudin oireet aiheuttavat kipua, jota osa tautia sairastavista kuvailee neulalla pistämiseksi, osa polttavaksi paineeksi. Pahimmillaan kipu voi tuntua siltä kuin iho olisi räjähtämässä.3 Tavallisesti HS-tauti oireilee toistuvina tulehduksina paikoissa, joissa on runsaasti hikirauhasia, kuten kainaloiden ja nivusten ympäristössä sekä paikoissa, joissa iho hankaa yhteen, kuten rintojen alla, pakaroissa ja sisäreisissä. Näillä alueilla ilmenee paiseita, kivuliaita kyhmyjä ja haavaumia. Paiseet voivat kasvaa jopa golfpallon kokoisiksi.1,2

Arviolta noin prosentti väestöstä sairastaa tautia. Suomessa sairastavia on noin 50000. HS-tauti voi puhjeta minkä ikäiselle tahansa, mutta tavallisesti se kehittyy hieman yli 20-vuotiaille nuorille aikuisille. Naisilla sairaus ilmenee kolme kertaa useammin kuin miehillä. 1, 2

Sairauden psyykkisiä vaikutuksia ovat muun muassa häpeä ja tunne huonommuudesta ja pahimmillaan jopa syrjäytyminen tai masentuminen. Useimmiten tauti puhkeaa nuoressa iässä, kun ihmissuhteiden rakentaminen, opinnot ja työelämä ovat vasta edessä. HS-tauti rajoittaa harrastuksia ja voi rajoittaa myös työssä käymistä tai ammatinvalintaa. 3

Taudin syntymekanismi on vielä osittain epäselvä, mutta se liittyy immuunijärjestelmän häiriöön. 1, 2 Lähes viidenneksellä HS-tautiasairastavilla saattaa olla myös liitännäissairauksia kuten tulehduksellinen suolistosairaus, Crohnin tauti tai haavainen koliitti, spondyloartropatia tai psoriaasi. 1,2

Taudin huono tunnettuus viivyttää diagnoosia

HS-tauti on huonosti tunnettu, sillä kaikki tautia sairastavat eivät haleudu lääkäriin. Tautia ei myöskään osata diagnosoida oikein. Diagnoosiviive on keskimäärin jopa kymmenen vuotta, sillä kyseessä on yksi huonoimmin tunnistetuista ihosairauksista. 3

Tautia sairastavat kokevat diagnoosin saamisen ratkaisevana askeleena eteenpäin, vaikka sairauden kanssa olisikin jo oppinut elämään. Sairauden tunnettuuden lisääminen helpottaisi sairastavan arkea. Vaikeaa, huomattavasti elämänlaatua heikentävää HS-tautia sairastavia ihmisiä on merkittävä määrä — voidaan puhua kansantaudista.

On tärkeää, että tauti diagnosoidaan ja asianmukainen hoito aloitetaan mahdollisimman varhain, sillä taudin aiheuttamat paiseet voivat uusiutua ja muuttua pahemmiksi ajan myötä. Oireistakannattaa kertoa ihotautilääkärille, joka pystyy tekemään diagnoosin. Ylipaino ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä ja myös pahentavat oireita. 2, 3

HS-taudin hoito on viime aikoina täsmentynyt ja lääkehoidot ovat kehittyneet. HS-tautia hoidetaan myös kirurgisin toimenpitein. Vaikka taudilla on iso vaikutus sairastavan ja hänen läheistensä elämään, diagnoosi ja taudin aktiivinen hoito tuovat toivoa ja helpotusta sairastavalle. 3

Lisätietoja:

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö, AbbVie
Puh. 050308 5616
Sähköposti: anna.kojo@abbvie.com

Tarja Jokipii
Tuotepäällikkö, AbbVie
Puh. 040 902 2383
Sähköposti: tarja.jokipii@abbvie.com

Lue lisää:

HS Online, www.hsonline.fi/
Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hidradenitis_suppurativa

1 Zouboulis et el. 2015. European S1 guideline for the treatment of hidradenitis suppurativa/acne inversa. J Eur Acad Dermatol Venereol. 2015; 29:619-644.

2 Jemec G. Hidradenitis Suppurativa. N Engl J Med, 2012; 366:158-164.

3 Pasternack R, Heikkinen R. Hidradenitis Suppurativa -opas. Iholiitto, 2016: 3-17.

4 Fimmel S, Zouboulis CC. Comorbidities of hidradenitis suppurativa (acne inversa). Dermatoendocrinol 2010;2:9–16.

5 Schrader AM, Deckers IE, van der Zee HH, ym. Hidradenitis suppurativa: a retrospective study of 846 Dutch patients to identify factors associated with disease severity. J Am Acad Dermatol. 2014;71:460-4678

FIHUM160190