Media-alalla tarvitaan bisnesluovuutta – lukijoille tiedossa yllätyksellisyyttä ja uusia palveluja

Aalto-yliopiston viestinnän professori Nando Malmelinin mukaan luovuuden käsite aikakauslehtialalla laajenee. Toimittaja ei ole enää yksinäinen taiteilija vaan tiimissä innovoiva visionääri. Lukijan näkökulmasta luovuuskäsityksen uusiutuminen tarkoittaa sisältöjen ja palveluiden monipuolistumista.

Aikakauslehtien tekijät ymmärtävät luovuuden perinteisesti sisällön ideoinniksi ja tuotannoksi. Organisaatioviestinnän professori Nando Malmelinin mukaan luovuuskäsitys on kuitenkin laajenemassa. Malmelin johtaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Creative leadership in media management -tutkimushanketta. Hankkeessa on tutkittu Suomen suurimpien aikakauslehtiä kustantavien yritysten toimituksellisen henkilökunnan näkemyksiä luovuudesta.

− Toimittaja ei ole yksinäinen luova taiteilija. Nykypäivän lehdentekijä tietää, että työtä tehdään kaupallisiin tarkoituksiin. Tiimityön määrä on lisääntynyt, eivätkä lopputuotokset ole pelkkiä journalistisia juttuja vaan myös organisatorisia toimintatapoja, kaupallisia konsepteja ja uusia liiketoimintamalleja.

Lukijan näkökulmasta luovuuskäsityksen uusiutuminen tarkoittaa yllätyksellisyyttä sekä sisältöjen ja palveluiden laajentumista. Lukija siis voittaa, koska vaihtoehdot lisääntyvät ja monipuolistuvat. Lopputuote ei ole enää pelkkä lehti vaan kokonainen brändi oheispalveluineen.

Luovuus motivoi tekijöitä

Luovuus on media-alan keskeisin ominaispiirre. Moni on kuitenkin huolissaan siitä, miten luovuudelle kiireessä ja tehostamispaineissa käy.

− Mediaorganisaatioiden uudistamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä vanhat toimintatavat kyseenalaistetaan ja luovuuden asema sisällöntuotannossa pienenee. Luovuutta tarvitaan nyt kuitenkin enemmän kuin koskaan, Malmelin toteaa.

Toimitustyön ammattilaiset sanovat tehokkuusajattelun ajaneen osittain luovuuden ohi. Työt on tehtävä entistä nopeammin ja tehokkaammin ja työtehtävät ovat lisääntyneet samalla, kun toimitusten resurssit pienenevät. Myös monikanavaisuus kasvattaa työkuormaa.

Tästä huolimatta toimitustyön ammattilaiset kokevat luovan työskentelyn yhä yhdeksi työnsä tärkeimmistä motivaattoreista. Mediatyöläiset nauttivat itseilmaisusta, ideoinnista ja uuden luomisesta. Toimittajan työ nähdään edelleen kutsumusammattina. Media-alan ammattilaisen on pystyttävä Malmelinin mukaan kuitenkin kokemaan, että häntä arvostetaan luovana ihmisenä, ei pelkkänä koneiston osana.

− Aikakauslehtien tekijät suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti. Muutoksia ei nähdä vain luovuuden uhkana vaan myös mahdollisuutena kehittää työskentelyä ja ammattialaa. Eniten merkitsee se, uskalletaanko ottaa riskejä ja laittaa luovat ideat käyttöön. Loistavastakaan ideasta ei nimittäin ole iloa, jos se hautautuu pöytälaatikkoon, Malmelin sanoo.

Kuvateksti: Nando Malmelin esitteli aikakauslehtialan luovuudesta tehtävää tutkimusta Magazine Symposiumissa 2.12. Kuva: Antti Vettenranta

Nando Malmelin esitteli aikakauslehtialan luovuudesta tehtävää tutkimusta Magazine Symposiumissa 2.12. Magazine Symposium on Aikakausmedian, Aikakauslehden Päätoimittajat ry:n, Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto ry:n ja Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän järjestämä seminaari alan ajankohtaisista kysymyksistä.

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Heli Häivälä, Aikakausmedia, heli.haivala@aikakausmedia.fi, p. 050 529 4499

Professori Nando Malmelin, Aalto-yliopisto, nando.malmelin@aalto.fi, p. 040 524 8094