Bollinger-huuma iski Suomeen

Bollinger-samppanjan suosio kasvaa Suomessa vauhdilla. Muutamassa vuodessa samppanjatalon lippulaivatuote,  Bollinger Special Cuvee, on vakiinnuttanut paikkansa pohjoisessa juomavalikoimassa. Bollingerin laatukuohuvaa on nykyään saatavilla noin 350 vähittäismyyntipisteessä - toisin sanoen, jokaisessa Alkon myymälässä.

 - Bollinger on suomalaisten selvä samppanjasuosikki. Se tunnetaan laadustaan sekä muun muassa yhteydestään James Bond-elokuviin, kertoo Wennercon tuotepäällikkö Sophie Berggårdh.

Berggårdhin mukaan Bollinger kuuluu Suomessa nopeimmin suosiotaan kasvattaviin samppanjoihin - sen myynnin kasvuvauhti on ollut kategoriassaan reilusti keskimääräistä kovempaa. Suosiota selittää osaltaan vuonna 2012 ensi-iltansa saanut James Bond-elokuva Skyfall. Se mikä kelpaa agentti numero 007:lle, tuntuu sopivan myös suomalaiseen makuun.

Bollinger Special Cuvee edustaa tuoteperheestä parhaiten Bollingerin samppanjatalon tyyliä. Sen rypäleet tulevat pääasiassa Premier- ja Grand Cru -viinitarhoilta, ja Pinot noir on sen hallitseva rypäle. Bollinger, toisin kuin suurin osa muista samppanjan tuottajista, käyttää parhaat viininsä tammitynnyreissä.  Nämä yksityiskohdat yhdessä Bollingerin ainutlaatuisten valmistumenetelmien kanssa takaavat samppanjatalolle ominaisen harmonisuuden maussa sekä juomien pitkäikäisyyden.

Bollingerin suosio kertoo paitsi sen laadusta, myös muutoksesta juomakulttuurissa. Aiemmin lähinnä ylellisyystuotteisiin ja glamouriin yhdistetystä kuohuvasta on 2010-luvulla tullut irroittamaton osa suomalaista juomavalikoimaa. Suomen lisäksi kuohuviini ja samppanja maittavat myös muissa pohjoismaissa. Suomen, Norjan ja Ruotsin vähittäismyyntimonopoleiden mukaan samppanjoiden ja kuohuviinien myynti on vuosi toisensa jälkeen kuulunut nopeimmin suosiotaan kasvattaviin juomakategorioihin.

Koko menu samppanjaa

Vähittäismyynnin lisäksi kuohuviini käy kaupaksi ravintoloissa.

- Kymmenen tai jopa viisi vuotta sitten kuohuviinin tai erityisesti samppanjan juominen ravintolassa yhdistettiin vain erityistilanteisiin, sanoo Tukholman tunnetun Grand Hotelin head sommelier Johan Lagergren.

Tavat ovat muuttuneet paljon, ja nykyään samppanja myy ravintoloissa hyvin jopa arki-iltoina. Uutuutena Grand Hotelissa on vaihtoehtona illallismenu, jossa samppanja on yhdistetty joka ruokalajiin.

- Menun voi aloittaa nuorella, hapokkaalla samppanjalla, joka aktivoi makuaistit. Ensimmäisen ruokalajin kanssa on hyvä nauttia hapokasta, mutta hieman täyteläisempää kuohuvaa. Pääruoan kanssa toimii hyvin täyteläinen, vaikkapa runsaasti pinot noir-rypälettä sisältävä vuosikertasamppanja, Lagergren opastaa.

 - Pohjoismaisten kalojen kanssa sopii erinomaisesti tammitynnyrissä kypsytetty täyteläinen samppanja, hän vinkkaa.

Bondin seuralaisena vuodesta 1956

Bollinger, kuten samppanja yleensä, on perinteisesti liitetty glamouriin ja luksukseen. Bollingerin samppanjatalo on perustettu vuonna 1829 - samoihin aikoihin, kun samppanja alkoi ensimmäistä kertaa saavuttaa laajaa suosiota eurooppalaisen yläluokan keskuudessa. Samoihin aikoihin samppanjan valmistusmenetelmät kehittyivät lähelle nykyistä muotoaan. Niin kutsuttu Belle Époque -aikajakso 1870-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan oli paitsi populaarikulttuurin ja taiteen, myös samppanjan kulta-aikaa. Kuohuvaa tarjoiltiin niin yksityiskodeissa kuin luksusravintoloissa Wienistä Lontooseen.

Samppanjan toinen nousukausi voidaan ajoittaa 1950-ja 60-luvuille. Vaurastuneissa länsimaissa keskiluokalla alkoi tuolloin olla varaa ylellisyyksiin, jotka aiemmin olivat olleet vain rikkaiden ulottuvissa. Vuonna 1956 Bollinger-samppanja esiintyi ensi kerran myös Ian Flemingin "Timantit ovat ikuisia" -novellissa. Tämän jälkeen Bollinger-samppanja on ollut  tavalla tai toisella mukana useissa James Bond -elokuvissa. Kuohuviinien ja samppanjoiden suosio on niin ikään siitä lähtien kasvanut Pohjoismaissa, voimistuen entisestään 2000-luvulla.

Bollingeria edustaa Suomessa Altian tytäryhtiö Wennerco.