Glögien ja muiden kuumien juomien sesonki pitenee

Perinteiseksi joulujuomaksi mielletty glögi ja muut kuumat juomat ovat viime vuosina vallanneet jatkuvasti jalansijaa myös glögikauden eli joulunalusajan ulkopuolelta. Euroopassa ja erityisesti Iso-Britanniassa vallitseva cocktail-buumi muovaa myös jouluperinteitä uuteen suuntaan.

Vaikka glögiä nautitaan pääasiassa pikkujouluaikaan, mausteiset juomat sopivat nautittavaksi ympäri vuoden niin kylminä kuin lämpiminäkin sekä muihin juomiin sekoitettuna.

– Vaikka glögikausi ajoittuukin useimmiten jouluun ja pyhiä edeltävään aikaan, haluaisi moni suomalainen pidentää kuumien juomien kautta jopa hiihtolomaan saakka. Kuluttajatutkimustemme mukaan suomalaisille glögi ja muut talviset kuumat juomat ovatkin erityisesti kylmän ilman taltuttajia. Neljännes suomalaisista glöginjuojista kertoo aloittavansa glögikauden viimeistään marraskuun alussa. Joka kymmenes puolestaan sanoo odottavansa kunnes sää on talvinen, kertoo Altian tutkimuspäällikkö Milla Sorsakivi.

Kuumana, kylmänä, cocktaileissa tai leivonnaisissa

Glögit ja muut kuumat juomat, kuten hehkuviini ja itse keitetyt mausteviinit, sopivat viileiden iltojen lämmikkeeksi vuoden ympäri. Jäähdytettynä glögi sopii myös ainesosaksi cocktaileihin, booleihin ja leivonnaisiin

–Jäähdytettynä glögistä syntyy helposti herkullinen booli tai vaikkapa mausteinen sangria. Glögiä voi tuunata rohkeasti uusilla mauilla. Koska glögi on runsaan mausteista ja makeaa, se kestää yllättäviäkin makuja. Glögin yhdistäminen lämmitettyyn omenasiideriin tai glögistä ja kuohuviinistä tehty tervetuliaisjuoma ovat hyviä esimerkkejä glögin monipuolisuudesta. Glögi on myös oiva raaka-aine moniin leivonnaisiin ja muuhun ruoanlaittoon, kertoo Altia Akatemian valmentaja Mikael Karttunen.

Talvijuomien valikoima laajentuu luomulla

Suomen suurin glögitalo Altia tuo tänä vuonna markkinoille kaikkiaan yhdeksän erilaista glögiä. Blossa-sarjaan kuuluvat perinteinen Blossa Vinglögg, alkoholiton Blossa sekä vuosikerta-Blossa, Blossa 16, jota maustaa tänä vuonna variksenmarja. Lisäksi myyntiin tulee rajoitettu erä alkuperäistä vuoden 1895 Blossa-reseptiä kunnioittavaa portviinipohjaista Blossa 1895:ttä. Altia lanseeraa tänä vuonna myös kaksi luomu-uutuutta; Wintertal Organic Glühweinin, perinteisen saksalaisen glühweinin, joka sopii nautittavaksi koko talvikauden ajan, sekä perinteisen Tähtiglögin luomuversiona. Näiden lisäksi perinteisten glögien ystäville on tarjolla jo vuodesta 1933 saakka valmistettu Hehkuviini, Perinteinen Punaviiniglögi sekä viime jouluna lanseerattu Jouluglögi Vadelma.

– Haluamme vastata kuluttajien toiveisiin laadukkaasta ja monipuolisesta glögivalikoimasta. Kuluttajat haluavat myös eri vahvuisia glögejä ja varsinkin mietojen glögien suosio kasvaa vuosi vuodelta, Altian glögeistä vastaava tuotepäällikkö Laura Kuusela sanoo.

Glögit saapuvat Alkoihin 10.10. alkaen.

Glögi tuli Suomeen 1900-luvun alussa

Lämmitetyn, maustetun viinin juominen oli Euroopassa yleistä jo keskiajalla. Saksalainen hehkuviini eli glühwein sekä englantilainen mulled wine ovat mausteisia juomia, jotka tarjoillaan höyryävän lämpiminä. Perinteisesti maustettua viiniä myydään joulun alla toreilla ja markkinoilla.

Suomalaisille tuttu glögi muistuttaa eurooppalaisia sisaruksiaan. Glögin juominen on ollut Ruotsissa suosittu jouluperinne jo 1890-luvulta alkaen. Suomeen glögi saapui 1900-luvun alussa ja yleistyi joulujuomana 1960-luvulla.

Glögi-nimi tulee ruotsinkielisestä sanasta glödga eli hehkuttaa. Vanhan perinteen mukaan glögi valmistettiin polttamalla paloviinaan kastettua sokeritoppaa maustetussa viinissä, mistä juoma sai valmistustapaa kuvaavan nimen. Lisäksi glögin maustamisessa käytetyt sitrushedelmät, kaneli, neilikka, kardemumma ja inkivääri olivat 1800-luvun lopulla yleisiä mausteita.

Lisätietoja:

Tuotepäällikkö Laura Kuusela, Altia Finland, laura.kuusela @ altiacorporation.com