Lempeästi ja lämmöllä kuolemasta ja surusta: Jenni Kivelän Huone jossa me tavataan ensi-illassa 6.3.

Koreografi Jenni Kivelän teos Huone jossa me tavataan saa ensi-iltansa 6.3. Taidekoti Kirpilässä Helsingissä. Teos on neljälle esiintyjälle koreografioitu esitys kuolemasta. Se pohjautuu Kivelän omaan kokemukseen isän kuolemasta ja sen käsittelystä.

Teoksen esityskausi jatkuu 22.3. asti sisältäen yhteensä yhdeksän esitystä. Kyseessä on ainutkertainen ja intiimi kokemus, sillä yhteen esitykseen mahtuu ainoastaan 20 katsojaa.

Huone jossa me tavataan vie katsojan paikkaan, joka on yhtä aikaa surevan mieli, kuolinpesä, surrealistinen unimaailma ja liminaalitila, jossa kohdata kuollut. Esiintyjäoppaat johdattavat katsojan mielen sisäiselle matkalle läpi Taidekoti Kirpilän huoneiden. Katsoja kuuntelee minäkertojan puhetta kuulokkeista; osin naivistista, ihmettelevää ja absurdiakin pohdintaa. Salapoliisintyötä siitä, mitä tarkalleen ottaen tapahtui.

Teos kysyy onko mahdollista löytää tila, jossa voisi vielä olla yhteydessä kuolleeseen. Miten leikkiä sitä, että toinen tulisi vielä takaisin, että saisi vielä keskustella ja koskettaa?

Jenni Kivelän ohjaamassa teoksessa nähdään neljä esiintyjää: Linda Holma, Elina Kivioja, Ninu Lindfors sekä Kivelä itse. Teoksen skenografina toimii Liisa Pesonen, äänisuunnittelijana Joonas Outakoski ja valosuunnittelijana Teo Lanerva. Esitys perustuu Kivelän isänsä kuoleman jälkeen kirjoittamiin autofiktiivisiin teksteihin. Ne ovat minäkertojan rakentamaa kuvaa suhteesta kuolemaan ja kuolleeseen, sävyltään puheenomaisia ja yksityisiä.

Taidekoti Kirpilän huoneisiin ja tunnelmaan suunniteltu teos

Huone jossa me tavataan on suunniteltu ja toteutettu Taidekoti Kirpilän ainutlaatuiseen miljööseen. Intohimoisen taiteenkeräilijä Juhani Kirpilän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1900-luvun jälkipuoliskon Helsingissä esittelevä yksityiskotiin sijoittuva museo on hurmannut työryhmän runsaalla värikkyydellään ja hienostuneella tunnelmallaan.

“Kun teos suunnitellaan suoraan paikkaan, joka ei ole näyttämö, paikasta tulee osa teosta sekä käytännön tasolla että sisällöllisesti. Huone jossa me tavataan -teoksessa minähenkilö museoi ajatuksissaan, tekoina ja liikkeissään kuolleen läheisensä elämää ja omaa suruaan. Samalla muodostuu esitystaiteellinen muotokuva surun ajanjaksosta Taidekoti Kirpilän loputtoman muotokuvakokoelman keskelle,” kertoo teoksen skenografi Liisa Pesonen.

“Teoksen arkisemman tarinan ja Kirpilän arvokkaan tilan asettuminen rinnakkain asettavat monenlaisia kysymyksiä. Mitä ihmisestä jää jäljelle muistoina ja esineinä? Kenelle niillä on arvoa ja millaista ylläpitoa ne kaipaavat? Museoinnissa sekä yksilön kuolemanhetkessä ja kuolinpesän tyhjennyksessä on lopulta kyse samantyyppisistä kysymyksistä, ja ne koskettavat jonain päivänä meitä kaikkia”, Pesonen pohtii.

Jenni Kivelän uran henkilökohtaisin teos

Huone jossa me tavataan lähestyy surua ja menetystä lämmöllä ja lempeästi, leikillisyyttä ja huumoria unohtamatta. Se kuvaa surevan henkilön maailmaa ja ajatuksia yksityiskohtaisesti ja koskettavan rehellisesti. “Teoksesta välittyy, miten surevan maailmassa mikään ei ole enää kummaa tai outoa. Miten sureva odottaa merkkiä ja miten mielessä kaikki on joskus kuten unessa, surrealistista. Miten yllättävä kuolema jättää paljon kysymyksiä, joihin ei ikinä saa vastauksia. Miten haluaa muistaa kaiken toisesta”, Kivelä sanoittaa.

“Huone jossa me tavataan on henkilökohtaisin teokseni. Isäni kuoleman jälkeen kirjoittamani tekstit kuvaavat tapahtumia sekä tuntemuksiani tarkasti ja todenmukaisesti. Esityksessä teksteihin kuitenkin sekoittuu fiktiota sekä jokaisen esiintyjän omaa tulkintaa.

Henkilökohtaisuus ja todelliseen elämään perustuvat yksityiskohdat tuntuvat teoksessa tärkeältä. En halua salailla enkä ajatella että mitähän ihmiset mahtavat tästäkin ajatella. Haluan teoksella myös murtaa puhumattomuuden kulttuuria”, Jenni Kivelä kertoo.

“Isä on läsnä teoksessa Paul Olinin lausumien repliikkien muodossa sekä esitystilaan tuotujen isän tavaroiden kautta. Teos on kunnianosoitus isälleni ja meidän väliselle suhteellemme. Se kuvaa suhdettamme myös ristiriitaisena ja haastavanakin, mutta päällimmäisenä tunteena on kuitenkin kiitollisuus. Luulen että isä olisi ylpeä tästä teoksesta.”

Jenni Kivelä: Huone jossa me tavataan

Esitykset:
Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7, 00260 Helsinki

6.3.2025 klo 19 | Ensi-ilta
8.3.2025 klo 14
11.3.2025 klo 19
13.3.2025 klo 15
13.3.2025 klo 19
15.3.2025 klo 19
18.3.2025 klo 19
20.3.2025 klo 19
22.3.2025 klo 14

Pressiliput
Esityksestä mediaan kirjoittavat voivat varata kriitikkoliput esityksiin:
kiltit.ihmiset@gmail.com

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Inari Pesonen, tiedottaja
kiltit.ihmiset@gmail.com
+358 50 412 7116

Työryhmä ja tukijat
Koreografia, ohjaus ja tekstit: Jenni Kivelä
Konsepti: Jenni Kivelä, Joonas Outakoski, Liisa Pesonen
Esiintyjät: Linda Holma, Elina Kivioja, Ninu Lindfors, Jenni Kivelä
Skenografi: Liisa Pesonen
Äänisuunnittelu: Joonas Outakoski
Valosuunnittelu: Teo Lanerva
Keskustelukumppani: Marja-Liisa Honkasalo
Viestintä, tuotantoapu: Inari Pesonen
Tuotanto: Jenni Kivelä & Kiltit ihmiset
Tukijat: Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus, Oskar Öflunds Stiftelse, Helsingin kaupunki
Residenssit: Tero Saarinen Company, Liisa Pentti +Co

Kesto: noin 75 min

Liput: 19-35 € https://holvi.com/shop/kiltitihmiset/

https://www.jennikivela.com/