Tutkimus: Suomalaisyritysten talousjohdon digitalisaatiossa otettava kehitysaskelia tulevina vuosina – halu investoida digitaalisiin teknologioihin on kasvussa

Helsinki, 19. toukokuuta, 2020 – Konsulttiyritys BearingPointin julkaiseman CFO 4.0 -tutkimuksen mukaan yritysten talousjohdon digitaalinen kehitys on vielä kaukana tavoitetasosta Suomessa, mutta halu investoida digitaalisiin teknologioihin kasvaa jatkuvasti. Kuuden Euroopan maan välisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskitasolle.

Digitalisaatio on jo pitkään nostanut yritysten odotuksia liiketoiminnan ja talousprosessien saumattomasta yhteistyöstä sekä automaatiosta. Ideaalitilanteessa, jota voidaan kutsua digitalisaation tavoitetasoksi, datan ja teknologian käyttö on suunniteltu yrityksen talousfunktion kannalta siten, että aikaa vapautuu ydinprosessien hoitamisesta yhä enemmän liiketoimintojen strategiselle tukemiselle. BearingPointin tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että vain 9% eurooppalaisista yrityksistä saavuttaa tämän tavoitetason talousfunktiossaan. Suomessa ainoastaan 3% tutkimukseen vastanneista talousjohtajista kokee organisaationsa yltävän digitaaliseen tavoitetasoon.

Tutkimuksessa arvioitiin eurooppalaisten yritysten talousfunktioiden digimaturiteettia asteikolla 1-10. Euroopan keskiarvo oli tutkimuksen mukaan 4,9, ja Suomi sijoittui maiden välisessä vertailussa lähelle keskiarvoa digimaturiteettiarvolla 5,1. Tutkimus kattoi seitsemän eri toimialaa ja siihen osallistui 163 talousjohtajaa Itävallasta, Irlannista, Saksasta, Sveitsistä, Suomesta ja Ranskasta.

Talousjohtajat käyttävät yhä valtaosan ajastaan talouden ydinprosesseihin – selkeän strategian ja vision puute koetaan Suomessa suurimmaksi haasteeksi talousfunktion digitalisoitumisessa

BearingPointin tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa suomalaisista yrityksistä keskittyy yhä talousfunktiossaan ydinprosessien, kuten raportoinnin, tehostamiseen. Ainoastaan 15% kyselytutkimukseen vastanneista talousjohtajista kertoo käyttävänsä enemmän aikaa lisäarvoa tuottaviin strategisiin tehtäviin ydintoimintojen sijasta.

”Epäedulliset organisaatiorakenteet ja tehottomat teknologiat pakottavat talousjohtajat käyttämään suurimman osan ajastaan ydintoimintoihin, mikä rajoittaa strategisten tehtävien edistämistä”, sanoo Tomi Hietanen, BearingPointin osakas. ”Painopistettä tulisi siirtää strategian ja digitaalisten teknologioiden yhteensovittamiseen”.

Priorisoitavien asioiden suuri määrä ja selkeän strategian puute koetaan talousjohdossa digihankkeiden onnistumista vaikeuttaviksi tekijöiksi. Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaiset yritykset ovat ottaneet digitalisaation hyvin huomioon talousjohdon strategiassaan, mutta suunnitelma strategian toteuttamiseksi ja tehtävien priorisoimiseksi puuttuu. Yli puolet suomalaisista talousjohtajista kertoo olevansa epävarmoja, onko yrityksen johdon nykyinen kokemus ja osaamistaso riittävä johtamaan talousfunktion digitalisoitumista. Työntekijöiden taitotaso sen sijaan nähdään riittävänä.

”Pelkällä teknisellä osaamisella toimintaa ei voida tehostaa loputtomiin, mikäli talousfunktiossa ei kyetä tukemaan uusien innovaatioiden toimeenpanoa tai toimita strategian mukaisesti”, Tomi Hietanen kommentoi.

BearingPointin aiemman, vuonna 2018 toteutetun CFO 4.0 -tutkimuksen tuloksiin verrattuna suomalaisyritysten talousjohto on kuitenkin onnistunut siirtämään huomiotaan muiden liiketoimien tukemiseen sekä liiketoiminnan ja talouden toimintojen yhtenäistämiseen. Talouslukujen visualisointi, tehokkaampi datan hyödyntäminen ja laajempi yhteistyö eri liiketoimintojen välillä ovat tutkimuksen mukaan yleistyneet Suomessa verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen.

Digitaalisuutta suosiva kulttuuri auttaa yrityksiä varmistamaan toiminnan jatkuvuuden epävarmassa markkinatilanteessa

Maailmanlaajuinen COVID-19 -pandemia on siirtänyt monissa yrityksissä talousjohdon huomion likviditeetin riittävyyteen ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Samaan aikaan poikkeukselliset olosuhteet voivat myös itsessään kiihdyttää organisaation digitalisoitumisaikeita, minkä takia strategisia tavoitteita ei tule sivuuttaa poikkeusolosuhteissakaan. Kyky nähdä uusia mahdollisuuksia ja yksinkertaistaa olemassa olevia prosesseja on ratkaisevan tärkeää, jotta talousfunktio voi tukea liiketoimintaa mahdollisimman tehokkaasti.

”Digitalisaatio nousee entistä tärkeämpään rooliin liiketoiminnan olosuhteiden ollessa rajussa muutoksessa”, toteaa Tomi Hietanen. ”Yhteyksien ylläpito sidosryhmiin poikkeustilanteen aikana, sopeutuminen etätyöskentelyyn sekä kyvykkyys analysoida erilaisia skenaarioita ja reagoida niihin vaikuttavat suoraan liiketoiminnan jatkuvuuteen.”

CFO 4.0 -tutkimus

BearingPointin CFO 4.0 -tutkimuksessa arvioitiin yritysten talousjohdon digitalisoitumista kuudessa Euroopan maassa: Itävallassa, Suomessa, Ranskassa, Irlannissa, Saksassa ja Sveitsissä. Yritysten talousjohtajille suunnattuun kyselyyn osallistui yhteensä 163 yritystä seitsemältä eri toimialalta. Tutkimukseen osallistui yrityksiä tietoliikenteen, tekniikan, rahoituspalveluiden, julkisen sektorin, teollisuuden, vähittäiskaupan sekä energia-, öljy- ja kaasuteollisuuden toimialoilta. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa talousfunktioon kuuluvien prosessien nykytilasta sekä syventää ymmärrystä siitä, millä tavoin talousfunktion toimintaa voidaan kehittää digitaalisien ratkaisujen avulla. Aineistoa analysoitiin Euroopan laajuisen yleiskuvan lisäksi yksittäisten maiden ja toimialojen sekä digitalisaation näkökulmista. Tutkimus tarkastelee digitalisaatiota strategiaan, organisaatioon, ihmisiin, teknologiaan ja dataan liittyvien tekijöiden summana.

Lisätietoa tutkimuksesta: 

CFO 4.0 - Digital transformation in the financial function