MS-taudin oireet

MS-tautia kutsutaan ”monikasvoiseksi”. Sanonta johtuu siitä, että sairaus on hyvin erilainen eri henkilöillä. Myös pahenemisvaiheet ja niistä toipuminen vaihtelee. Keskushermoston hermot vaikuttavat moniin eri toimintoihin. Tavallisia MS-taudin oireita ovat näköhermon tulehdus, tuntoaistin heikkeneminen ja lihasheikkous. Koordinaatiovaikeuksia, tasapainohäiriöitä ja puhehäiriöitä voi myös esiintyä. Oireita voivat olla myös voimakas väsymys, alakuloisuus ja kognitiiviset oireet, esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä suunnittelun ja ongelmanratkaisun vaikeudet.

Fyysiset oireet

Osalla MS-potilaista lihasvoimat heikkenevät sairauden kuluessa enemmän tai vähemmän. Se johtuu lihaksia ohjaavien hermosäikeiden vaurioitumisesta. Lihasvoiman heikkeneminen voi olla lyhytaikaista tai asteittaisesti voimistuvaa. Yksi tavallinen oire on tuntoelämyksen muuttuminen, esimerkiksi kihelmöivä tai pistelevä tunne käsivarressa tai jalassa tai muun tyyppiset häiriöt, kuten tuntoaistin heikentyminen, yliherkkyys tai kosketuksen aiheuttama voimakas vastenmielisyyden tunne.

Näköhermon tulehdus

Yksi yleisimmistä MS-taudin ensioireista on näköhermon tulehduksen aiheuttama näön heikkeneminen. Tavallisimmin se ilmenee vain toisessa silmässä. Näköhermon tulehdus aiheuttaa eriasteista näön heikkenemistä, kaksoiskuvia, näön hämärtymistä tai heikentää värinäköä. Silmän liikkeisiin liittyvät kivut ovat MS-taudissa tavallisia, vaikka varsinaista näköhermon tulehdusta ei olisikaan. Näköhermontulehdus paranee asteittain. Näkö palautuu useimmiten kokonaan.

Lihasjänteyden heikkous eli spastisiteetti

Spastisuus esiintyy aina yhtä aikaa lihasheikkouden kanssa ja MStaudissa yleensä vain alaraajoissa. Tyypillistä on krampinomainen jännitystila yhdessä tai useammassa lihasryhmässä, esimerkiksi pohkeissa. Spastisuus voi lievimmillään tuntua jännitystilana lihaksissa ja hankalimmillaan aiheuttaa kivuliaita ja hallitsemattomia kramppeja. Se voi lisääntyä virtsarakon täyttyessä liiaksi, ummetuksen, virtsatietulehduksen, makuuhaavan tai vilustumisen vuoksi. Sen voivat laukaista myös liian kireät vaatteet.

Miten spastisiteettia hoidetaan?

Spastisuuden ehkäisemiseksi on tärkeää, että lihaksia huolletaan päivittäin omatoimisesti ja tarvittaessa fysioterapeutin kanssa. On myös lääkkeitä, jotka auttavat spastisuuteen. Ne voivat esimerkiksi lievittää lihaskipua ja auttaa liikkumaan paremmin.

Tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat

Lihaskoordinaatiosta huolehtii pääasiassa pikkuaivot. Myeliinin vaurioituminen pikkuaivojen alueella voi siksi aiheuttaa koordinaatioongelmia. Esimerkkinä kömpelömmät sormien ja käsien liikkeet usein yhdessä käden vapinan kanssa. Koordinaatio-ongelmat voivat myös vaikuttaa kävelyyn. Potilas ei ehkä kykene hallitsemaan jalkojaan, hänellä on tasapainovaikeuksia tai epävakaa ja horjuva kävelytyyli ikään kuin olisi humalassa, ja joskus käveleminen ei ehkä onnistu ollenkaan. Myös puhe voi vaikeutua ja muuttua epäselväksi. Jos leuan, kielen ja nielun lihakset eivät toimi yhdessä oikein, voi potilaalla olla vaikeaa pureskella tai niellä ruokaa.

Väsymys (fatiikki)

MS-tautiin liittyvä uupumus eroaa normaalista esimerkiksi liian vähäisen unen tai runsaan työnteon aiheuttamasta väsymyksestä. Jotta MS-väsymys voitaisiin erottaa muista väsymyksen muodoista, sitä kutsutaan yleensä nimellä ”fatiikki”. Osalla uupumus on jatkuvaa, toisilla se voi lisääntyä tai ilmetä rasituksessa ja lämmössä. Uupumusta kuvataan usein lamauttavaksi ja monet MS-potilaat kokevat sen vaikeimmaksi ja vammauttavimmaksi oireekseen. Se rajoittaa työkykyä ja vaikuttaa elämänlaatuun. Se että oire on ”näkymätön” aiheuttaa monesti väärinkäsityksiä: sairastunutta saatetaan pitää välinpitämättömänä, aloitekyvyttömänä ja laiskana. Osa saa apua oireita lievittävistä hoidoista. Päivän jaksottaminen toiminnan ja levon kesken voi riittää avuksi.

Kuinka uupumus, ajattelutoiminnot ja masennus nivoutuvat yhteen?

MS-tautiin liittyvä uupumus on läheisessä yhteydessä kognitiivisiin (ongelmanratkaisu, toiminnanohjaus) ongelmiin, joita sairaus voi aiheuttaa. Kognitiivisilla ongelmilla tarkoitetaan ongelmia ajattelutoiminnoissa, muistamisessa ja suunnittelussa. MS-uupumus ja kognitiivisten toimintojen ongelmat ilmenevät monesti samoilla oireilla: työssä on vaikeuksia jaksaa, asioita unohtelee ja on vaikea keskittyä. Myös masennus vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. Uupumuksen, kognitiivisten ongelmien ja masennuksen välinen yhteys on selvä. Niin väsymys kuin masennus voi johtaa kognitiivisiin ongelmiin ja kognitiiviset ongelmat vievät voimia ja johtavat väsymykseen. Masennus taas vie voimia ja aiheuttaa väsymystä.