Kansainväliset suomalaiskokit La Fountain, Björkell ja Väätäinen: Suomen ruokakulttuurissa on vahvuuksia, joita emme aina näe

Suomen Coca-Cola haastattelee vuonna 2018 kahdeksaa suomalaista huippukokkia yhdistäen suomalaisen ja kansainvälisen ruokakulttuurin. Haastattelut julkaistaan Coca-Colan Ruokamatka -sivustolla, mihin on kerätty Suomessa aiemmin julkaisemattomia Coca-Cola-vaikutteisia reseptejä ympäri maailmaa. 

Suomen tunnetuin tv-kokki Sara La Fountain, Hanko Sushin tuotekehityksestä vastaava keittiömestari Jesper Björkell ja Espanjan Aurinkorannikolla työskentelevä ravintolapäällikkö Mika Väätäinen toimivat erilaisissa kulttuureissa, mutta ovat samaa mieltä yhdestä asiasta: suomalaiset eivät aina ymmärrä maamme ruokakulttuurin vahvuuksia.

Amerikassa arvostetaan skandinaavisia arvoja

Amerikanranskalaisen isän ja suomalaisen äidin tytär Sara La Fountain on eräs tunnetuimpia amerikkalaisen ruokakulttuurin edustajia Suomessa. Hänen mielestä suomalaisilla olisi kaikki avaimet menestyä muuttuvassa ruokamaailmassa. Jos kiireisessä arkielämässä kaikki on menossa yhä nopeammaksi, vastapainoksi löytyy tilausta käsintehdylle, perinteikkäälle, laadukkaalle ruoalle.

– Maailmalla halutaan nyt maistaa ja kokea elämyksiä ja kertoa tarinoita. Meillä on monia asioita, joita voisimme viedä maailmalle: osaamista, puhtautta, skandinaavista kauneutta ja hyviä arvoja. Olisi vain tärkeää, että osaisimme brändätä vahvuutemme.

Saran tv-ohjelmia on esitetty yli 140 maassa ja häneltä on ilmestynyt lukuisia ruokakirjoja. Sara ei kuitenkaan lepäile laakereillaan, vaan elää parhaillaan kiireisiä aikoja. Aivan pian Tampereen Laukontorille avataan saunaravintola Kuuma, jonka ruokakonseptin Sara on luonut. Konseptissa yhdistyvät sauna ja terveellinen ruoka.

Lue lisää Saran ajatuksista täältä >>

Kaksi asiaa, josta suomalainen voisi ottaa oppia Japanista: säilöntä ja tähteet

Myös Hanko Sushin tuotekehityksestä vastaava keittiömestari Jesper Björkell kertoo arvostavansa valtavasti Suomen nuorta ruokakulttuuria. Silti on asioita, joista voisimme ottaa opiksi, kuten esimerkiksi säilöntä.

– Japanilainen jos kuka osaa säilöä. Esimerkiksi pikkelöidyt kasvikset ovat Japanissa hyvin tyypillinen ruokalaji. Suomessakin on perinteisesti säilötty oman maan puhtaita raaka-aineita ja oltu perillä raaka-aineiden sesongeista, mutta jossain vaiheessa tämä osaaminen painui taka-alalle. On hienoa, että sen arvostus on viime aikoina näyttänyt tulevan takaisin.

Jesper kertoo, että Japanissa myös hyödynnetään tehokkaammin edellispäivän tähteet ruoanlaitossa, mikä on sekä taloudellista että ekologista.

– Kun Japanissa valmistat jotain, et ikinä syö aivan kaikkea saman päivänä, vaan jätät aina jotain seuraavalle päivälle. Kaikki käytetään hyödyksi, ja päivän ruokavalio muodostuu näin monipuoliseksi. Japanilaiset eivät esimerkiksi syö samanlaista aamu- tai iltapalaa kuin me, vaan valmistavat nämä ateriat tähteistä. Suomessa voisimme ottaa tästä oppia, hän kannustaa.

Lue, mikä Jesperin mukaan on seuraava Japanin ruokatrendi >>

Suomalaisissa kivijalkaliikkeissä on parempi valikoima kuin Espanjassa

Espanjan Aurinkorannikolla työskentelevä ravintolapäällikkö Mika Väätäinen vastaa Fuengirolassa sijaitsevan Centro Finlandia -keskuksen kolmesta ravintolasta. Myös hän on ulkomailla asuessaan oppinut arvostamaan suomalaista ravintola-alan koulutusjärjestelmää ja maamme ruokakulttuuria.

– Espanjassa olen tajunnut, kuinka loistavan pohjan suomalainen koulutusjärjestelmä, erityisesti ravintolakoulu Perho, antaa opiskelijalle. Täällä myös huomaa, miten hyvä raaka-ainevalikoima suomalaisissa perus-kivijalkaliikkeissä on. Jos esimerkiksi tarvitsen pinjansiemeniä, voin Suomessa kävellä lähimpään K-kauppaan ja ostaa niitä. Täältä en löydä niitä lähikaupasta enkä välttämättä tukustakaan, vaan joudun menemään erikoiskauppaan. Espanjassa merkittävä osa raaka-aineista on lähellä tuotettuja ja niin tuoreita kuin mahdollista. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että joudut hakemaan aika pitkään ennen kuin löydät tiettyjä naapurimaan raaka-aineita.

Mika on asunut Espanjassa 2,5 vuotta. Suomessa hän ehti toimia ravintola-alalla yhteensä 20 vuotta muun muassa keittiöpäällikkönä Hotelli Tornissa, ravintola Viassa, Kaarle XII:ssä sekä ravintola Soupissa.

– Espanjan suurkaupungeissa on paljon nuoria kokkeja, jotka uudistavat ruokakulttuuria. Täällä maaseudulla taas arvostetaan enemmän perinteitä ja ollaan Suomen ravintolakulttuuriin verrattuna jopa jälkijunassa.

Lue täältä, mitä mieltä espanjalaiset ovat luomutuotteista >>

Coca-Cola esittelee vuonna 2018 kahdeksan suomalaista huippukokkia, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet ulkomailla. Haastattelut valottavat ammattilaisten suhdetta suomalaiseen ja edustamansa maan ruokakulttuuriin sekä sen erityispiirteisiin. Näin syntyy tarina siitä, miten suomalainen osaaminen yhdistyy kansainväliseen keittiöön.
Ruoanlaittomenetelmät ja raaka-aineet vaihtelevat eri puolilla maailmaa, mutta yksi pysyy: 132-vuotias Coca-Cola. Se on juurtunut osaksi eri maiden ruokakulttuuria ja on paikallinen raaka-aine, mauste tai ruokien makuprofiiliin sopiva juoma, oltiin sitten Aasiassa, Euroopassa tai Amerikassa.
Coca-Cola tarjoaa ystävilleen myös mahdollisuuden kokeilla makumatkailua omassa keittiössään. Uudelle Ruokamatka-sivustolle on koottu Coca-Cola-vaikutteisia reseptejä niin Amerikasta, Euroopasta kuin Aasiasta. Reseptejä saa julkaista mainitsemalla lähde. 

Lähde makumatkalle osoitteessa www.coca-cola.fi/ruokamatka/ >>