​Diabetesliiton sote-tavoitteet: diabeteksen ehkäisy, hoidon osaamiskeskukset ja valtakunnallinen laadun seuranta

Suomessa on noin 500 000 diabetesta sairastavaa. Heistä 50 000:lla on tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetes. Tyypin 2 diabetes on todettu 300 000:lla, ja 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Diabeteksen hoitotietous, lääkkeet ja hoitovälineet ovat huikeasti kehittyneet, mutta hoitotulokset eivät vastaa näitä mahdollisuuksia. Diabetesliitto haluaa vaikuttaa tavoitteellisesti suomalaisessa yhteiskunnassa siten, että diabetesta sairastavien hoito ja elämänlaatu paranevat.

Diabeteksen hoidon kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %. Eniten kustannuksia aiheuttavat lisäsairaudet, joista valtaosa olisi hyvällä hoidolla ehkäistävissä. Merkittävä osa tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin ennaltaehkäistä, ja sote-uudistuksessa tulee huolehtia tehokkaista ehkäisytoimenpiteistä kunnissa ja maakunnissa. Diabetesliitto painottaa, että maan hallituksen tavoite hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua sote-uudistuksella ei voi toteutua, ellei diabeteksen hoitoa ja ehkäisyä pystytä tehostamaan.

Liiton asiantuntijat ovat valmiit osallistumaan uudistuksen valmisteluun yhdessä sairaanhoitopiirien, sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden tahojen kanssa.

Diabetesliiton keskeinen tavoite sote-uudistuksessa on, että tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito keskitetään osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin. Yhtä oleellista on järjestää valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadun seuranta.

Keskittäminen ei tarkoita, että diabetesta hoidettaisiin vain harvoissa yksiköissä. Pienikin hoitoyksikkö voi tarjota laadukasta diabeteksen hoitoa, kun se on verkostoitunut. Erityisesti tarvitaankin vankan osaamisen laajaa hyödyntämistä.

Hoidon laadun kehittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten hoidossa on onnistuttu. Diabetesliitto pitää välttämättömänä, että sekä diabeteksen että muiden keskeisten kansansairauksien hoidon laatua seurataan koko maassa yhtenäisin kriteerein. Valtakunnallisesta diabetesrekisteristä hyötyisivät diabeetikot, diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattiryhmät ja terveydenhuollon päättäjät. Se tukisi valtakunnallisen, alueellisen ja hoitoyksikkökohtaisen laadun arviointia ja toiminnan johtamista. Yksi palveluiden valinnanvapauden tärkeimmistä kysymyksistä on, miten tuloksia mitataan ja miten laatu voidaan osoittaa.

Vaikuttavien hoitojen tulee olla kaikkien diabeetikoiden ulottuvilla. Diabetesliitto ei pidä hyväksyttävänä tyypin 2 diabeetikoiden lääkkeiden siirtämistä pois 100 prosentin erityiskorvausluokasta eikä lääkekorvausten alkuomavastuuta insuliinihoitoisille diabeetikoille, joille insuliini on välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävä lääkevalmiste. Lääkekorvausten heikentymisen vuoksi monisairaiden maksurasitus voi olla kohtuuton.

Diabeteksen hoitaminen on pääosin diabeetikon ja hänen läheistensä vastuulla ja kiinteä osa jokapäiväistä elämää. Omahoidon ohjauksen tarjoaminen kaikille, sen kehittäminen ja ihmisten voimavarojen vahvistaminen olisivatkin tehokkaimmat keinot vaikuttaa hoitotuloksiin. Diabetesliitto haluaa omalla toiminnallaan olla mukana tässä työssä ja myös edistämässä tieteelliseen näyttöön ja vertaiskokemukseen perustuvaa diabeteksen hoitoa.

Diabetesliiton kannanotto hyväksyttiin liiton kokouksessa 15.5.2016.

Lisätietoa:

Puheenjohtaja Tommi Vasankari, p. 040 505 9157
Toiminnanjohtaja Janne Juvakka, p. 040 591 7098