Onko sähkö kallista vai halpaa voi riippua asuinpaikastasi

Osa paikallisomisteisista sähköyhtiöistä on asettanut alueellisia rajoituksia myymälleen sähkölle. Sähköä ei myydä oman jakelualueen ulkopuolelle, minkä seurauksena on syntynyt halvan sähkön alueita, joista hyötyvät paikalliset asukkaat. Selvityksemme mukaan halvimman ja kalleimman sähkösopimuksen välillä on yli 0,35 senttiä eroa.

Jo sähkökriisin alussa, ennen kuin puhuttiin vielä edes kriisistä, osa sähköyhtiöistä rajoitti sähkön myyntialuetta ja piti moniin muihin verrattuna suorastaan huokeita hintoja. Sähkön hinnat olivat pitkään halvat esimerkiksi Seinäjoen Energialla ja Alajärven Sähköllä, jotka ilmoittivat kotisivuillaan sähkönmyynnin rajoittuvan vain paikallisalueelle.

Kuuluisaksi alueellisen myyntirajoituksen teki Kokkolan Energia, joka aikaisemmin myi sähköä kaikkialle Suomeen. Kokkolan mallissa sähkönmyynti rajoitettiin vain omalle jakelualueelle ja sähkön hinnalle asetettiin 16 c/kWh hintakatto. Kaikki toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset Kokkolan alueen ulkopuolelle irtisanottiin. Tämän käytännön ovat sittemmin omaksuneet monet kuntien ja kaupunkien omistamat sähköyhtiöt ja konsernit, joilla on omaa sähköntuotantoa ja vastaavat sekä sähkönmyynnistä että jakelusta alueella. Sähköä on saatettu myydä näillä alueilla markkinahintaa huomattavasti edullisemmin.

Suomessa on noin 42 sähköä myyvää yritystä. Osa energiayhtiöistä on perustanut erillisiä sähkönmyyntiyhtiöitä, jotka vastaavat useamman energiayhtiön sähköntuotannon myynnistä. Näitä ovat esimerkiksi Oomi Energia, joka vastaa muun muassa Vantaan Energian, Lahti Energian ja Oulun Energian sähkön myynnistä ja Omavoima, joka myy Rauman Energian, Vakka-Suomen Voiman, Leppäkosken Energian ja Valkeakosken Energian tuottamaan sähköä.

Paikallisten energiayhtiöiden lisäksi Suomessa toimii valtion omistamia energiayhtiöitä, kuten Fortum ja Ruotsin valtion omistama Vattenfall. Lisäksi on ulkomaisia sähköntuottajia, kuten Enefit Virosta ja Nordic Green Energy Norjasta. Sähköä myyvät myös yritykset, joilla ei ole ollenkaan omaa tuotantoa, eivätkä he edusta mitään energiayhtiötä. Nämä yritykset hankkivat myymänsä sähkön suoraan pörssistä ja myyvät eteenpäin sähkösopimuksina kuluttajille. Suurin osa näistä yhtiöistä on ajautunut sittemmin konkurssiin pitkittyneiden korkeiden hintojen takia.

Ero halvimman ja kalleimman välillä yli 0,35 c/kWh

Keräsimme sähkön hintatiedot 41 sähkönmyyntiyhtiöltä, jotka tarjosivat joko määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta. Poimimme kunkin yhtiön halvimman sähkön hinnan. Hinnassa ei ole huomioitu kuukausittaista perusmaksua. Mukana ei ole myöskään pörssisähkösopimuksia. Koska hinnat on poimittu helmikuussa viikolla 6, on sähkön hinnoissa 10 % arvonlisävero. Sähkön hinnat ovat voineet myös tästä muuttua.

Tämän hetken halvin sähkön hinta löytyy Alajärven sähkö Oy:ltä, jonka toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinta on 10,2 c/kWh. Yhtiö myy sähköä vain paikallisesti. Toiseksi halvin on Helsingin kaupungin omistama Helen, joka myy 2 vuoden määräaikaista 10,85 c/kWh hinnalla. Sopimusta myydään ainakin tällä hetkellä kaikkialle Suomeen. Myös Korpelan Voiman 11,55 c/kWh on 2 vuoden määräaikainen, jossa ei ole alueellisia rajoituksia.

Kalleimpien kärki muodostuu Keuruun Energiasta, Enefitistä ja Ilmattaresta. Näistä vain Keuruun Energia myy paikallisesti. Heidän halvin sähkön hinta on tällä hetkellä 29,5 c/kWh, mutta kyseessä on varttisähkö, jossa sähkön hinta vaihtuu 3 kuukauden välein. Kallein määräaikainen sopimus on Enefitin 36 kk sähkösopimus, jossa hinta on 29,7 c/kWh koko 3 vuotta. Kallein toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus puolestaan on Ilmattarella, jolla hinta on 48,43 c/kWh.

Oomi tarjosi tällä hetkellä ainoastaan pörssisähkösopimusta, minkä takia sitä ei listasta löydy.

Vertailussa halvin ja kallein toistaiseksi voimassa oleva sopimus

Ero halvimman ja kalleimman välillä konkretisoituu, kun lasketaan sähkönkulutukselle hinta. Jos pientaloudessa kuluu sähköä 2 000 kWh vuodessa, tarkoittaa se Alajärven Sähkön asiakkaana 204 euroa vuodessa ja 17 euroa kuukaudessa. Ilmattaren asiakkaana vuosihinnaksi tulee 968,6 euroa, mikä on 80,7 euroa kuukaudessa.

Vertailussa halvin ja kallein määräaikainen sopimus

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa sähköä kuluu 15 000 kWh vuodessa saadaan Helenin 2-vuoden sopimuksella (halvin määräaikainen sopimus) vuosihinnaksi 1627,50 euroa, joka tekee kuukautta kohden noin 135,6 euroa. Enefitin 3-vuoden sopimuksella (kallein määräaikainen sopimus) vuoden hinnaksi tulee 4 455 euroa, joka on kuukaudessa 371,25 euroa.

Erot sopimusten välillä voivat tuoda jopa neljä kertaa kalliimman sähkölaskun.

Myyntirajoitukset asukkaiden etu

Ennen hintojen nousua, esimerkiksi Alajärven Sähköllä ja Seinäjoen Energialla, yleissopimusten hinnat pyörivät 4-5 c/kWh tienoilla. Hintojen nousu on näissä yhtiöissä pysynyt varsin maltillisena, kun miettii, että paikallisyhtiöt pitivät pitkään kiinni halvoista hinnoista ja nytkin hinnat ovat 10-13,5 c/kWh tuntumassa. Muualla Suomessa hinnannousu on ollut päätä huimaavaa ja hinnat ovat pahimmillaan pyörineet 25-40 c/kWh. Enemmistöllä yhtiöistä sähkön hinnat ovat edelleen 17-26 c/kWh.

Miten halpa hinta on mahdollista?

Suurin osa sähköyhtiöistä on kuntaomisteisia tai paikallisten omistamia yksityisvoimaloita, joilla ei välttämättä ole halua, eikä tarvetta nostaa sähkön hintaa, jos omatuotanto vain riittää turvaamaan paikallisten sähkön saannin. Kunnan tai kaupungin kannalta sähkön hintojen nostamatta jättäminen on myös taktinen veto aikana, jolloin kaikki kallistuu ja inflaation vaikutus talouksiin on suuri. Jatkossa kunnat varmasti miettivät tarkemmin myydäänkö kuntaomisteiset energiapalvelut pois. Omavarainen sähköntuotanto voi myös koitua kuntien eduksi paikoissa, joissa väestö vähenee.