​Harva yritys panostaa luonnon tilan edistämiseen samalla tarmolla kuin ilmastonmuutoksen hillintään - vaikka kannattaisi

Kaikki yritykset ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista: esimerkiksi puhtaasta vedestä, raaka-aineista, pölytyspalvelusta tai tulvasuojelusta. Ilman näitä elintärkeitä palveluita ei yritysten toiminta olisi mahdollista. Sen lisäksi, että luonnon tilan edistäminen turvaa yritystoiminnan jatkuvuuden, tuo se mukanaan tuntuvia kustannussäästöjä, liiketoimintamahdollisuuksia ja mainehyötyjä. Luonnon tilan heikkeneminen ja muutokset ekosysteemeissä ovatkin ilmastonmuutoksen veroinen uhka yritysten toiminnalle. Tästä huolimatta yritykset panostavat edelleen luonnon tilan edistämiseen huomattavasti ilmastonmuutoksen hillintää harvemmin.

YK:n jäsenvaltiot sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG), joiden tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia ja suojella ympäristöä kaikkialla maailmassa.

FIBS toteutti vuonna 2017 Suomen ensimmäisen YK:n kestävän kehityksen tavoitteita liiketoiminnassa kartoittaneen kyselyn. 

Tavoitteet nähdään suomalaisyrityksissä tärkeinä: 85 % kyselyyn vastanneista piti niitä erittäin tai melko olennaisina yritykselleen. Kyselyssä selvisi, että yritykset panostavat eniten tavoitteisiin 13 (ilmastotekoja), 12 (vastuullista kuluttamista) ja 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja). Yrityksistä ainoastaan 4 % kertoo panostavansa eniten tavoitteisiin 15 (maanpäällinen elämä) ja 3 % tavoitteeseen 14 (vedenalainen elämä).

Luonnon monimuotoisuuden on useissa tutkimuksissa havaittu olevan edellytys toimiville ekosysteemipalveluille. Stockholm Resilience Centren kehittämä Planetary Boundaries –viitekehys nosti ensimmäisen kerran jo vuonna 2009 esiin yhdeksän ihmislähtöisen ympäristömuutoksen kriittisintä rajapyykkiä, joiden ylittäminen tulee johtamaan äkkinäisiin ja ennustamattomiin muutoksiin maapallollamme. Tänä päivänä rajoista neljä – ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ravinteiden kierrot – on jo ylitetty. Kriittisimpinä pidetään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja ilmastonmuutosta.

Yritykset vaikuttavat globaalien arvoketjujensa kautta ekosysteemeihin ympäri maailmaa. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelusta on yrityksille hyötyä siinä missä ilmastonmuutoksen hillinnästäkin: biodiversiteettikadon on toistuvasti osoitettu olevan vähintään ilmastonmuutoksen veroinen globaali riski yritysten toiminnalle. 

Lisäksi ekosysteemien hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos linkittyvät kaikki läheisesti toisiinsa. Esimerkkinä: maailman kasvihuonekaasupäästöistä noin 15 % johtuu metsäkadosta. YK:n mukaan maalla elävistä eliölajeista 80 % elää metsäekosysteemeissä. Kaikista tunnetuista eläinlajeista 8 % on jo nyt kuollut sukupuuttoon ja 22 % on sukupuuton partaalla. Ilmastonmuutos puolestaan tulee entisestään kiihdyttämään eliölajien sukupuuttoa. Ekosysteemien tilan edistämisellä on siis tässä tapauksessa positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös ilmastonmuutoksen hillintään.

Sen lisäksi, että luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tilan edistäminen turvaa yritystoiminnan jatkuvuuden, siihen tehdyt panostukset tuovat mukanaan kustannussäästöjä mm. resurssitehokkuuden kautta. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus tehostaa riskienhallintaa, kasvattaa myyntiä, luoda uusia tuote- ja palveluratkaisuja sekä rakentaa mainetta sijoittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Panostukset ovat yksinkertaisesti hyvää bisnestä.

Monissa yrityksissä omien, ekosysteemipalveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten ja riippuvuussuhteiden arvioiminen koetaan edelleen haasteellisena. Lisäksi yrityksille voi olla hankalaa hahmottaa, millaisia positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden edistämisestä syntyy liiketoiminnalle. 

Tässä työssä erinomaisena apuna on vuonna 2016 julkaistu, Natural Capital Coalitionin kehittämä Natural Capital Protocol –ohjeisto. Ohjeisto auttaa yrityksiä ottamaan luontopääoman osaksi yritysten päätöksentekoa, arvottamaan luontopääomaa ja on avuksi myös luontovaikutusten raportoinnissa.

SATU SALONEN
Harjoittelija, ympäristövastuu, FIBS
satu.salonen@fibsry.fi

FIBS on järjestänyt yrityksille suunnattua valmennusta luontopääoman aihepiireistä vuodesta 2014 lähtien. Luontopääomavalmennuksessa yritykset oppivat kattavasti luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista, saavat oppeja ja työkaluja luontovaikutusten tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin sekä tukea ympäristöviestintään. Lisäksi yritykset saavat käyttöönsä korvaamattoman vertaistuki- ja sparrausverkoston. Valmennuksen sisällön suunnittelussa on hyödynnetty kansainvälistä Natural Capital Protocol -ohjeistoa. Järjestämme valmennuksen jälleen vuonna 2018.