​Kestävässä kehityksessä biljoonien eurojen hyödyntämätön bisnespotentiaali

YK:n jäsenvaltioiden vuonna 2015 sopimat 17 globaalia kestävän kehityksen tavoitetta osoittavat myös yrityksille kestävän kehityksen suunnan.

Tavoitteisiin sisältyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistaminen, ihmisarvoisen työn ja talouskasvun takaaminen, biodiversiteetin suojelu sekä ilmastoteot, eli kuta kuinkin kaikki ympäristön, yksilöiden ja yritysten hyvinvointiin ja menestykseen vaikuttavat asiat – kulttuuria lukuun ottamatta.

Tavoitteet on päätetty saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, mutta ilman yritysten panostuksia se ei ole mahdollista. Toisaalta harvat yrityksetkään pärjäävät tulevaisuudessa, elleivät ne osaa hyödyntää kestävää kehitystä liiketoiminnassaan.

Kartoitimme tuoreessa yrityksille suunnatussa kyselyssämme ensimmäistä kertaa Suomessa, miten yritykset meillä näkevät YK-tavoitteet suhteessa omaan liiketoimintaansa. Kyselyyn vastasi 125 yritysten edustajaa, joista valtaosa työskentelee suurissa yli 500 miljoonan euron liikevaihdon teollisuusyrityksissä.

85 % yrityksistä sanoo pitävänsä tavoitteita erittäin tai melko olennaisina liiketoimintansa kannalta, ja lähes jokainen (97 %) kertoo edistäneensä tavoitteita mm. suunnittelemalla kestävää kehitystä edistäviä tuotteita ja palveluita.

Tästä huolimatta vain alle neljännes suomalaisyrityksistä näkee tavoitteet liiketoimintamahdollisuutena, joihin panostamalla voi kasvattaa liikevaihtoa tai laajentua uusille markkinoille.

Seitsemästätoista YK-tavoitteesta suomalaisyritykset panostavat eniten ilmastotekoihin, vastuulliseen kuluttamiseen sekä kestävään teollisuuteen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin. Hyviä esimerkkejä suurten yritysten toimista ovat Lassila & Tikanojan ravintoloiden ruokahävikin vähentämiseen ratkaisuja tarjoava Hävikkimestari-palvelu, Nesteen polttoaineiden valmistuksessa käytettävien uusiutuvien raaka-aineiden valikoiman laajentaminen sekä KONEen tarjoamat ratkaisut kestävän kaupungistumisen tueksi.

Pienemmistä yrityksistä esimerkiksi Nocart tarjoaa uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä voimalaitosratkaisuja hajautettuun energiatuotantoon etenkin kehittyvillä markkinoilla ja Pure Waste Textiles taas hyödyntää tekstiiliteollisuuden leikkuujätteet uusiksi materiaaleiksi ja tuotteiksi.

Kyselymme kuitenkin osoittaa, että monet ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja samalla yritysten menestystä määrittelevät tekijät, kuten nälän ja äärimmäisen köyhyyden poistaminen, rauhan ja oikeudenmukaisuuden tukeminen tai luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, jäävät pääosin yritysten panostusten ulkopuolelle.

Toimintaympäristön yhteiskuntarauhan järkkyminen ja luonnonmullistukset heikentävät yritysten liiketoimintaedellytyksiä merkittävästi. Sen vuoksi näitäkin kysymyksiä on järkevää miettiä ainakin riskienhallinnan näkökulmasta.

Globaalit edelläkävijäyritykset ovat myös panostaneet köyhyyttä vähentäviin liiketoimintamalleihin, jossa vähävaraiset yhteisöt nivotaan osaksi yrityksen toimintoja tuotannosta markkinointiin. Näitä ovat muiden muassa Keniasta alkunsa saanut, nykyisin Vodafonen tarjoama M-Pesa mobiiliratkaisu rahansiirtoon, intialainen maailman edullisimmaksi väitetty Tata Swach -vedenpuhdistusjärjestelmä sekä Unileverin tavoite tukea ja lisätä hankintojaan kehitysmaiden pienviljelijöiltä.

Lähes kaksi kolmasosaa kyselyymme vastanneista uskoo, että oman yrityksen toimet YK-tavoitteiden edistämiseksi ovat nykyisellään riittäviä. Monet maapallon tilaa kuvaavat mittarit kuitenkin osoittavat, että työsarkaa vielä riittää.

Yksi näistä on maailman ylikulutuspäivä, joka kertoo, missä vaiheessa vuotta ihmisten kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja: suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna huhtikuussa, ja koko maailman resurssit oli tämän vuoden osalta käytetty ennätysaikaisin elokuussa.

Toinen kuvaava mittari on äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä, joka on puolittunut vuodesta 1990, mutta heitä on edelleen maailmassa yli 800 miljoonaa.

Suomesta löytyy innovatiivisia ja maailmaa muuttavia yrityksiä, jotka jo nyt ratkovat ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia tuotteillaan ja palveluillaan. Koko yrityskentällä on kuitenkin vielä paljon skarpattavaa, jos haluamme saavuttaa koko maailman yhteiset tavoitteet, ja varmistaa siten liiketoiminnan kasvuedellytykset myös vuoden 2030 jälkeen.

Kestävä kehitys on yrityksille sekä olemassaolon edellytys että ainutlaatuinen liiketoimintamahdollisuus: kansainvälisen Business and Sustainable Development Comissionin alkuvuonna julkaiseman arvion mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden globaali markkinapotentiaali pelkästään ruoan ja maatalouden, kaupunkien, energian ja raaka-aineiden sekä terveyden ja hyvinvoinnin osalta on häkellyttävät 10 biljoonaa euroa. Määrä vastaa noin 60 prosenttia tämän hetken maailman reaalitaloudesta.

Maailmalla on huutava pula kestävää kehitystä tukeville ratkaisuille ruokaturvasta terveydenhuoltoon ja koulutuksesta puhtaaseen energiaan. Kysyntää ratkaisulle riittää myös meillä Suomessa.

Kasvupotentiaalia löytyy kuitenkin erityisesti kehittyvien maiden markkinoilta, joissa suomalaisyritysten osuus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi ruotsalaisten tai norjalaisten yritysten.

YK-tavoitteet tarjoavat yrityksille ajankohtaisen listan globaalisti kasvavista liiketoiminta-alueista pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Leppänen, yritysvastuukoordinaattori, FIBS

Ulla Roiha, päällikkö, FIBS

Kirjoitus on alun perin julkaistu Talouselämän Tebatti-sivuilla 19.10.2017