Pluvia vedenpoistojärjestelmä ratkaisee sään ääri-ilmiöiden tuomia haasteita

Kaupunkitulvat, viistosade sekä pitkään jatkuvat nollakelit koettelevat perinteistä rakennustapaa.

Liukkaus, tulvat, tuulet, kuumuus ja kuivuus. Kosteus, joka ei poistu. Nämä kaikki tietävät ongelmia ja rahanmenoa kiinteistöille sekä niiden ylläpidolle. Ilmatieteen laitoksen raportin mukaan talvien sademäärät ovat kasvaneet, ja kesäisten rankkasateiden ennustetaan lisääntyvän entisestään. (Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa, Ilmatieteen laitos, 2025:2) Suuria vesimääriä kerralla tuovat sateet tulevat yleistymään Suomessa samalla tavalla, mitä nyt näemme tapahtuvan Keski-Euroopassa.

”Kaupunkiemme ja talojemme pihat ja kadut on rakennettu usein vain autoilua ajatellen. Mikään pinta ei suodata eikä pidätä vettä, saati ime tai haihduta. Kaikki, mitä taivaalta tulee, valuu suoraan järjestelmien vetokyvyn raameissa sinne, minne kaadot vievät”, toteaa Nomajin maisema-arkkitehti Varpu Mikola.

Vaikka kaupunkitulvat tuntuvat uutisoinnin perusteella olevan suhteellisen uusi asia Suomessa, niin sääilmiöiden tuomat haasteet ovat olleet asiantuntijoiden työpöydillä jo pitkään. Rakentamiseen tarvitaan uudenlaisia ajattelumalleja ja toteutuksia. Jo nyt on saatavilla innovatiivisia ratkaisuja sadevesien ohjaamiseen. Lisäksi rakentamisen ohjaukseen on luotu työkaluksi viherkerroin, joka mahdollistaa viherrakentamisen, jolla vähennetään sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia ja lisätään samalla viihtyvyyttä ja elämisen laatua kaupungeissa.

Geberit Pluvia antaa tilaa ratkaisukeskeiselle arkkitehtuurille ja maisemasuunnittelulle

Vesien ohjausjärjestelmiä valmistavan Geberitin tuotepäällikkö Marko Polvi kertoo, että perinteiseen rakennustapaan jumittuneet ajattelumallit eivät todennetusti toimi esimerkiksi silloin, kun vettä tulee kerralla todella paljon. ”Pluvian kaltaiset järjestelmät ovat olleet käytössä jo pitkään maissa, joissa voimakkaat ja pitkät rankkasateet ovat yleisiä. Suomessa rakennetaan edelleen rännit ja kourut rakennusten ulkopuolelle. Lisäksi kattokaivoja ja tilaa vievää putkistoa on tehottomissa ratkaisuissa valtava määrä. Paljon tilaa vievät ratkaisut sanelevat pitkälti sen, minkälaiseksi katot ja pihat on pakko rakentaa.”

Marko Polvi nostaa esiin uuden kehityksen tuomat mahdollisuudet. ”Pluvian toimintaperiaate on lappoilmiön avulla syntyvän alipaineen synnyttämä voimakas imu, joka imee katoilta veden sekä ”kivet ja männynkävyt”. Pluvia-vedenpoistojärjestelmä on piilossa rakennuksen kuoren sisällä. Se vie hyvin vähän tilaa perinteiseen järjestelmään verrattuna, eikä se jäädy. Vesimassojen vetokyky on alipaineen takia moninkertainen, kun samalla tukkeutumisvaara on minimaalinen verrattuna tavallisiin LVI-ratkaisuihin. Tarvittavien kattokaivojen vähäinen määrä, putkikaatojen tarpeettomuus imuilmiön johdosta sekä pienempien putkikokojen tuoma merkittävä tilansäästö määrittävät uusiksi mahdollisuudet tehdä räätälöityjä arkkitehtuurisia ratkaisuja. Ja tietenkin materiaalin vähäisempi määrä tarkoittaa merkittävästi edullisempaa ja ekologisempaa rakentamista”.

Kuumien kattopeltien ja pikipihojen sijasta kattopuutarhoja, hulevesipuistoja ja viilentäviä varjoja

Kaupunkiarkkitehti Varpu Mikolan silmin vesipisaran matka maassa voidaan hyödyntää monella tavalla. ”Meillä Nomajilla veden merkitystä maisemasuunnittelussa kutsutaan siniseksi verkostoksi. Kyse ole mistään utopiasta vaan pikemminkin järkiratkaisuista. Vettä voidaan viivyttää, varastoida ja haihduttaa. Katoilla ja pihoilla. On tietenkin tärkeää, että vesi voidaan ohjata tehokkaasti sinne, minne halutaan. Näin tulvimista, vesivahinkoja ja pihojen liukkautta saadaan tehokkaasti torjuttua. Vedestä, myös liiasta vedestä, voi ottaa ilon irti viherrakentamisessa. Esimerkiksi maanalaiset kasteluvesikaivot, joita asukkaat voivat käyttää yksinkertaisilla mekaanisilla pumppujärjestelmillä, ovat yksi tapa tasapainottaa kuivan kauden ja rankkasateiden välistä eroa. Kun vettä läpäisemättömät pinnat korvataan suodattavilla kerroksilla, kuten soralla, kivituhkalla ja mullalla, saadaan vesimassojen liikettä hidastettua. Kasvit ja puut sitovat vettä ja haihduttavat sitä tehokkaasti.”

Varpu Mikola tuo esiin viherrakentamisen etuja myös asumisen viihtyvyyden suhteen. ”Paahteisilla seinustoilla varjostava puusto tasaa tukalimpien hellekausien vaikutusta aamusta iltaan ilmaiseksi. Viherkatot tasaavat lämpöä sekä imevät ja haihduttavat vettä tehokkaasti. Hulevedet mahdollistavat myös ympäri vuoden muuttuvia leikkiympäristöjä lapsille. Oikeasti katto- ja piharakentamisessa vain mielikuvitus on rajana. Olemme tottuneet ajattelemaan, että kaikki kaunis ja hauska on kallista tai epäkäytännöllistä, mikä ei pidä paikkaansa. Varautuminen sään ääri-ilmiöihin viherrakentamisen avulla on ohittamaton mahdollisuus hahmottaa uudelleen elinympäristöämme. Säästöt syntyvät luomalla ihmisten hyvinvointia, viihtyvyyttä, energiatehokkuutta ja estämällä kalliita rakenteellisia vahinkoja etukäteen.”

Kattovedenpoiston ratkaisut kannattaa olla pöydällä jo suunnittelun alkuvaiheessa

”Jos uudenlaiset ja tehokkaammat ratkaisut eivät pääse ajoissa suunnittelupöydälle silloin, kun rakennuksia ja pihoja hahmotellaan, niin mitään muutosta ei tapahdu. Kun rakennus on suunniteltu kahlittuna vanhoihin realiteetteihin, niin jälkeenpäin on vaikea muuttaa mitään. Siksi vedenpoisto ja putkistoasiat pitäisi olla esillä jo ihan suunnittelun alkuvaiheessa – silloin kun arkkitehdit tekevät työtään”, painottaa Geberitin tuotepäällikkö Marko Polvi.

Miten Pluvia toimii ja miksi se on niin hyvä tavalliseen ratkaisuun verrattuna?

1. Lappoilmiö synnyttää alipaineen, joka imee veden pois katolta.

2. Tarvittavien kattokaivojen määrä on pienempi.

3. Putkien vaatima tila on pienempi.

4. Tukkeutumisen esto. Alipaine imee tehokkaasti myös roskat.

5. Jäätymisen esto. Rakennuksen kuoren sisällä oleva putki ei jäädy. Kattokaivossa on varmuuden vuoksi vastus.

6. Pluvia-järjestelmässä on laaja valikoima erilaisia kattokaivoja, mm. viherkattoihin soveltuvia malleja.