Tiedote -
Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija
Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.
Sisustussuunnittelija Dima Latvalahti kuvaa työnsä ydintä yllättävän käytännönläheisesti.
– Kyse ei ole pelkästään luovuudesta materiaalien ja värien suhteen, vaan myös ongelmanratkaisukyvystä ja projektinhallinnasta. Kylpyhuone on tästä ehkä selkein esimerkki. Se on pieni tila, mutta täynnä ratkaisuja, jotka vaikuttavat arkeen vuosiksi eteenpäin.
Suunnittelu alkaa pohjakuvasta – ei pintamateriaaleista
Yksi yleisimmistä virheistä on ottaa suunnittelija mukaan vasta siinä vaiheessa, kun mietitään laattoja ja hanoja. Latvalahden mukaan oikea hetki on paljon aikaisemmin.
– Paras aika ottaa yhteyttä on, kun tontti on hankittu ja arkkitehdillä on ensimmäiset luonnokset, mutta mitään ei ole vielä rakennettu, Latvalahti painottaa.
Tässä vaiheessa suunnittelija käy läpi pohjakuvat ja tarkastelee tilaa arjen näkökulmasta: miten siellä liikutaan, mitä siellä tehdään ja mitä siltä oikeasti tarvitaan. Tarvittaessa muutetaan jopa rakenteita.
– Aloitan aina pohjakuvasta ja mietin toiminnallisuuksia. Tarvitseeko siirtää seinää, vesipistettä, viemäripistettä tai jopa ikkunaa, Latvalahti listaa.
Vasta tämän jälkeen siirrytään kalusteisiin, valaistukseen ja lopulta pintamateriaaleihin. Se, mikä monelle on suunnittelun alku, on ammattilaiselle vasta viimeinen vaihe.
Kylpyhuoneessa tekniikka ratkaisee kaiken
Kylpyhuone on tila, jossa estetiikka ja tekniikka ovat jatkuvassa vuoropuhelussa. Jos suunnittelu tehdään väärässä järjestyksessä, tekniikka alkaa rajoittaa lopputulosta.
– Tekniikka ei saa olla este sille, että saadaan visuaalisesti haluttu lopputulos, Latvalahti huomauttaa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monet ratkaisut pitää päättää varhain. Piiloasennetut suihkut, seinä-wc:t tai linjalattiakaivot eivät ole vain tyylikysymyksiä, vaan rakenteellisia valintoja. Latvalahti antaa suoran esimerkin tilanteesta, jossa suunnittelu ratkaisi ongelman.
– Piti siirtää hieman ikkunaa, jotta saatiin jatkettua seinää ja mahtumaan piiloasennukset sekä riittävän syvä saippuasyvennys. Ilman tätä muutosta lopputulos olisi ollut kompromissi.
Ajoitus ratkaisee – ja säästää rahaa
Kylpyhuoneen suunnittelussa ajoitus on kriittinen. Mitä myöhemmin päätöksiä tehdään, sitä vähemmän vaihtoehtoja on jäljellä.
– Kun lattiavalut on tehty, voi olla myöhäistä sanoa, että haluaisinkin linjalattiakaivon. Suunnitteluvaiheeseen kannattaa käyttää aikaa, koska rakentamisvaiheessa asiat tapahtuvat nopeasti eikä välttämättä ehdi reagoimaan, Latvalahti opastaa.
Hyvin tehty suunnitelma näkyy lopulta sujuvampana arkena, mutta myös hallittuna budjettina.
Katse tulevaisuuteen
Hyvä suunnittelija huomioi kylpyhuoneen pitkän käyttöiän jo suunnitteluvaiheessa.
– Esimerkiksi suosittelen tekemään sähkövarauksen pesu-wc:tä varten, vaikka asiakas ei vielä ottaisikaan sitä, Latvalahti kertoo.
Kannattaa myös miettiä, miten kylpyhuoneen väistämättömään ikääntymiseen varaudutaan jo etukäteen.
– Laadun ohella valittavien tuotteiden huollettavuus on tärkeää, Latvalahti muistuttaa.
Latvalahti käyttää työssään paljon Geberitin tuotteita, kuten seinä- ja pesu-wc:itä, linjalattiakaivoja sekä Duofix SAWA -asennuselementtejä. Esimerkiksi seinä-wc:iden piilohuuhtelusäiliöiden varaosilla on 50 vuoden saatavuustakuu.
– Lisäksi kannattaa valita tuotteet, jotka visuaalisesti kestävät aikaa. Eli ei lähde tekemään valintaa hetken mielijohteesta, Latvalahti neuvoo.
Suunnittelija tekee näkymättömän näkyväksi
Sisustussuunnittelijan työn arvo näkyy usein juuri siinä, mitä ei tarvitse korjata jälkikäteen. Kylpyhuoneessa tämä korostuu, koska virheet ovat kalliita ja hankalia korjata. Suunnittelija ei ainoastaan valitse materiaaleja, vaan sovittaa yhteen arkkitehtuurin, tekniikan ja käyttäjän tarpeet. Työ on jatkuvaa yhteistyötä arkkitehtien, LVIS-suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa – ja välillä myös alkuperäisten suunnitelmien haastamista. Lopputuloksena syntyy tila, joka toimii sekä käytännössä että visuaalisesti.
– Erityisesti kylpyhuoneessa kaikki pitää saada toimimaan yhteen, koska usein kokonaisuus nähdään yhdellä silmäyksellä, Latvalahti tiivistää. Ja juuri siksi kylpyhuone on tila, jossa hyvä suunnittelu ei ole luksusta – vaan välttämättömyys.
Aiheet
Kategoriat
Maailmanlaajuisesti toimiva Geberit-konserni on saniteettiteollisuuden eurooppalainen markkinajohtaja. Vuonna 2024 150-vuotisjuhlavuottaan viettäneellä Geberitillä on vahva paikallinen edustus useimmissa Euroopan maissa. Yritys valmistaa erittäin korkealaatuista saniteettitekniikkaa ja -keramiikkaa IDO ja Geberit-tuotemerkeillä. Geberitillä on 26 tuotantolaitosta, joista 22 on Euroopassa ja 1 Suomessa Tammisaaressa. Konsernin pääkonttori toimii Rapperswil-Jonassa Sveitsissä. Konsernin CHF 3,2 miljardin liikevaihtoa (2025) on tekemässä yli 11 000 työntekijää lähes 50 maassa. Geberit on listattuna Sveitsin pörssissä, ja vuodesta 2012 Geberitin osake on ollut mukana SMI:ssä (Swiss Market Index).
Geberitin palveluksessa Suomessa on noin 200 henkilöä. Suomen myynti, markkinointi ja hallinto toimii Vantaalla. Geberit Oy:n toimitusjohtaja on Kim Lövkvist.