Tiedote —
Tara Haikka tuo IDOn wc-istuimet keskelle taidekokemusta
Amos Rexissä nähtävä Tara Haikan Päivänkakkara on viisiminuuttinen lyhytelokuva, joka käsittelee häpeää, naiseutta ja yhteisön voimaa – aiheita, jotka kietoutuvat yllättävän arkiseen ja universaaliin ilmiöön: vessassa käymiseen. Teoksen installaatiossa katsojat istuvat IDOn wc-istuimilla, mikä tekee kokemuksesta konkreettisen ja osallistavan.
Teoksen lähtökohta syntyi yksinkertaisesta mutta paljastavasta hetkestä: Haikalta kysyttiin, onko hän koskaan pieraissut, ja hän vastasi: “En tietenkään.”
– Se, että nuoret miehet kysyvät nuorilta naisilta, onko heillä samanlainen aineenvaihdunta kuin muilla ihmisillä, on yllättävää. Pierut tulee biologiasta, ei persoonallisuudesta, Haikka kertoo.
Kysymys sai hänet kuitenkin havahtumaan omaan reaktioonsa.
– Oma vastaus jopa vähän järkytti. Siinä tajusi, kuinka nopeasti alkaa kieltää jotain täysin inhimillistä, jos se tuntuu sosiaalisesti väärältä. Siitä syntyi ajatus, että mitä kaikkea muutakin me torjutaan itsessämme ihan vain siksi, että niin kuuluu tehdä.
Häpeä elää yhä – vaikka piilossa
Päivänkakkara-elokuvassa kolme toisilleen tuntematonta naista pakenee metsään piilottaakseen vessassa käymisen miehiltä. Tilanne on absurdi, mutta samalla tunnistettava.
– Naiseuteen on perinteisesti liitetty ajatus fyysisestä virheettömyydestä – käytännössä epärealistinen versio ihmisyydestä. Suomessa ollaan monessa asiassa edistyksellisiä, mutta tällaiset häpeän mekanismit elävät edelleen, ehkä vain hienovaraisemmin. Ollaan tultu eteenpäin, mutta ei ihan niin pitkälle, etteikö välillä vielä mentäisi metsään, Haikka pohtii.
Hänelle komedia on luonteva tapa käsitellä vaikeita aiheita.
– Komedia on ehkä helpoin tapa puhua asioista, joista muuten vaietaan. Hyvä komedia perustuu todelliseen havaintoon, muuten se ei naurata ketään. Vessahäpeä on juuri tällainen: kaikille tuttu, mutta harvoin ääneen sanottu.
Wc-istuin osana taidetta
Installaatiossa katsoja ei jää pelkäksi tarkkailijaksi. Elokuvaa katsotaan istuen wc-istuimella – tilanteessa, joka on yhtä aikaa arkinen ja poikkeuksellinen.
– Aika moni ei halua istua pöntöllä, jos muita on paikalla, joten siinä on jo valmiiksi pieni jännite. Vessanpöntöt ovat meille tuttuja, mutta nyt ne on sijoitettu täysin epätyypilliseen ympäristöön, Haikka selittää.
Wc-istuimet tuovat teoksen teemat konkreettisiksi.
– Ne tekevät näkyväksi jotain, mikä yleensä pidetään piilossa. Pönttö ei tuomitse ketään, se vain odottaa ystävää ja lämpöä, Haikka kuvailee. Kun museossa näkee ventovieraita ihmisiä tässä arkisessa tilanteessa, häpeä voi alkaa hälvetä.
– Ehkä jopa treffeillä olevat voivat nähdä toisensa tällaisena ja huomata, että nolostelun sijaan tilanne voikin tuntua inhimilliseltä.
Jaettu kokemus vapauttaa
Pöntöllä istuminen on yleensä yksityinen hetki, mutta Päivänkakkara tekee siitä jaetun kokemuksen.
– Jo ajatus siitä rikkoo totuttuja kaavoja. Kiinnostavaa on, kuinka paljon meissä on muitakin asioita, joita peittelemme ilman, että edes huomaamme sitä itse.
Haikka toivoo teoksen herättävän katsojissa oivalluksia – ja ehkä myös keskustelua.
– Toivon, että ihmiset tunnistavat itsensä ja ehkä puhuvat asiasta ääneen. Ja jos joku samalla tajuaa, että vessassa käymisen piilottelu ei ole pitkällä aikavälillä kovin hyvä idea, se on jo aika konkreettinen oppi.
Lopulta viesti on yksinkertainen.
– Ehkä kaikkea ei tarvitsisi piilotella ihan niin paljon. Ihminen on lopulta aika yksinkertainen, vaikka välillä yrittääkin esittää jotain muuta, Haikka pohtii.
Taide ja kaupallisuus rinnakkain
Yhteistyö Geberitin kanssa tuo installaatioon uuden kerroksen: arjen esine ei ole vain osa kokemusta, vaan myös osa sen viestintää.
– Arjen esineitä ja taidetta on yhdistetty aina, mutta tässä pönttöjä käytetään aika suoraan myös markkinointiin Amos Rexin sisällä. Teoksessa itsessään niitä ei ole, mutta markkinoinnissa kyllä, mikä on jo itsessään aika luova ratkaisu ja tuo taas teokseen uusia tasoja.
Haikka näkee yhteistyössä mahdollisuuksia.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kaupallisuus ja taide voivat toimia yhdessä. Suomessa brändit pelkäävät vähän turhan liikaa. On hienoa, että Geberit innostui tästä heti ja lähti mukaan, hän kiittelee.
Aiheet
Kategoriat
Maailmanlaajuisesti toimiva Geberit-konserni on saniteettiteollisuuden eurooppalainen markkinajohtaja. Vuonna 2024 150-vuotisjuhlavuottaan viettäneellä Geberitillä on vahva paikallinen edustus useimmissa Euroopan maissa. Yritys valmistaa erittäin korkealaatuista saniteettitekniikkaa ja -keramiikkaa IDO ja Geberit-tuotemerkeillä. Geberitillä on 26 tuotantolaitosta, joista 22 on Euroopassa ja 1 Suomessa Tammisaaressa. Konsernin pääkonttori toimii Rapperswil-Jonassa Sveitsissä. Konsernin CHF 3,2 miljardin liikevaihtoa (2025) on tekemässä yli 11 000 työntekijää lähes 50 maassa. Geberit on listattuna Sveitsin pörssissä, ja vuodesta 2012 Geberitin osake on ollut mukana SMI:ssä (Swiss Market Index).
Geberitin palveluksessa Suomessa on noin 200 henkilöä. Suomen myynti, markkinointi ja hallinto toimii Vantaalla. Geberit Oy:n toimitusjohtaja on Kim Lövkvist.