8 kysytyintä kysymystä maalämmöstä

Maalämpöfoorumi on oiva paikka jakaa kokemuksia sekä kysyä ratkaisuja ongelmiin, mutta vastausten löytyminen lienee toisinaan vaivan takana. Tästä syystä keräsimme maalämpöfoorumin kuumimmat aiheet yhteen tekstiin, olkaa hyvät! Lisäksi tekstien perässä on linkkejä, mikäli aiheesta löytyy paljon hyvää lisätietoa maalämpöfoorumilta tai muista lähteistä.

1.    Sähkön hinnan nousu

Sähkön hinta on kohonnut vuoden 2010 joulukuusta vuoden 2011 joulukuulle 11,8 %, joka on nostanut yhden megawattitunnin hinnan 154,2 euroon vuoden 2011 joulukuuhun mennessä. Sähkön hinnan noustessa on omavaraisiin lämmöntuotantomenetelmiin siirtyminen kannattavaa. Sama koskee öljylämmitteisiä taloja, sillä öljyn hinta on nousussa niin ikään. Lisäksi omavaraiset lämmitysjärjestelmät kuormittavat vähemmän luontoa ja ovat ekologisuutensa ansiosta myös suositeltavia vaihtoehtoja.

2.    Miten valita maalämpöpumppu?

Maalämmön ostajan kannalta tärkeintä on, miten paljon hankittava maalämpöjärjestelmä kuluttaa sähköä eli mitkä ovat maalämpöjärjestelmän kuukausittaiset kustannukset. Maalämpöpumpun valinnassa olennaisinta on, että suunnittelijalla on oikeelliset tiedot talosta, energian tarpeesta ja lämmitysolosuhteista, sillä pumppujen esitetehot saattavat todellisuudessa vaihdella ja toiset pumput toimivat paremmin tietyissä olosuhteissa, kuin toiset.

Tämän vuoksi kannattaa aina kysyä neuvoja asiantuntijalta sekä kartoittaa internetistä löytyvän tiedon perusteella samankaltaisten rakennusten pumppuvalintoja sekä niiden toimintaa . Internetin keskustelupalstoilla, kuten maalämpöfoorumilla, on paljon omakohtaisia kokemuksia jo käytössä olevista pumpuista eri ympäristöissä, joiden avulla maalämpöpumppuvalintaa voi helpottaa.

 3.    Omakotitalon maalämmön suunnittelu

Omakotitalon maalämpöjärjestelmän suunnittelu kannattaa aloittaa perehtymällä oman talon ominaisuuksiin, kuten lämmitettävän alan määrään, aikaisempaan vuosittaiseen sähkön tai öljyn kulutukseen sekä käyttövedentarpeeseen. Talon sijainnin sekä tietojen pohjalta urakoitsijat pystyvät antamaan arvioita järjestelmän mitoituksesta sekä kustannuksista, ja kilpailuttamalla eri urakoitsijoita saa tietoja päätöksen tueksi.

Maalämpöfoorumi tarjoaa myös oivallista tietoa siitä, missä hinnoissa maalämpöasennukset tietyn kokoisissa taloissa milläkin alueella suurinpiirtein liikkuvat. Maalämpöfoorumilta saa myös paljon tietoja siitä, miten kukin järjestelmä toimii käytännössä ja millaisia asetuksia ja säätöjä on suositeltu millekin maalämpöpumppumalleille.

4.    Energia-avustukset maalämmölle

Maalämpöön vaihdettaessa on mahdollista saada energia-avustusta laite- ja materiaalikustannuksista. Avustuksen suuruus on enintään 20 % kyseisistä kustannuksista. Energia-avustukseen ei sisälly työkustannusten osuus, mutta näistä on mahdollisuus saada kotitalousvähennys verotuksessa.

Avustus haetaan ARAn lomakkeella kunnalta, jonka liitteiksi vaaditaan selvitys tarvikkeiden ja töiden kustannuksista eriteltyinä sekä muut kunnan vaatimat selvitykset.

Lisätietoja energia-avustuksista löytyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sivuiltatäältä.

5.    Omavaraisuus

Omavaraisuuden ajatuksena on, että rakennus tuottaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Tällaisia rakennuksia kutsutaan nettonollaenergiataloiksi. Lähes nollaenergiatalo sen sijaan on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana.

Jotta rakennus kykenisi tuottamaa energiaa vastaavan määrän, tulee talon olla erittäin niukkakulutuksinen. Lähtökohtana on siis kulutuksen minimointi, jonka jälkeen valitaan tarvittavat järjestelmät energiamäärän kattamiseksi – nollaenergiatalon rakentaminen ilman tarkkaa suunnittelua on mahdotonta.

Lue lisää energiatehokkuudesta täältä. Keskustelua käydään maalämpöfoorumilla kiivaasti.

 6.    Tiedonkeruujärjestelmät ja etämonitorointi

Maalämpöjärjestelmän toiminnasta on mahdollista kerätä dataa järjestelmän toiminnan valvomiseksi, mikäli kyseistä maalämpöpumppua tukeva ohjelma löytyy – kaikille lämpöpumppumalleille ei ole toistaiseksi olemassa ohjelmaa, joten saatavuus kannattaa varmistaa tavarantoimittajalta.

Säätöjen optimoimiseksi tiedonkeruu on kannattavaa ja ohjelma piirtää kerätystä informaatiosta selkeitä graafeja ja näyttää tietoja järjestelmästä yksinkertaisesti. Järjestelmä toimii kytkemällä pumppu tietokoneeseen siihen suunnitellun kaapelin avulla, kun tietokoneessa on ohjelma asennettuna.

Ohjelmia sekä johtoja toimittaa muun muassa Husdata.se ja keskustelufoorumeilta löytyy runsaasti tietoa järjestelmien toiminnasta.

7.    Vaakaputkisto vai porakaivo?

Maalämpöä on mahdollista vapauttaa käyttöön niin vaakaputkiston, kuin porakaivonkin kautta. Vaakaputki asennetaan maanpintaan vaakasuunnassa, joka vaatii maan kaivamista auki koko keruuputkiston alueelta ja pinta-alaa tulee olla melko runsaasti. Porakaivo sen sijaan ei vaadi kuin pienen alueen, jolle poraus tehdään ja asennus käy päivässä. Kun porakaivo on tarpeeksi syvä, ei mahdollista keruuputkiston jäätymistä ja tuhoutumista pääse tapahtumaan. Porakaivo on hankintahinnaltaan vaakaputkistoa kalliimpi, mutta sen vapautuva energiamäärä putkimetriä kohden on suurempi.

8.    Erillisvaraajan valinta

Erillisvaraajan valinnassa oleellista on, että varaajan tehon tulee vastata maalämpöpumpun tuottamaa tehoa, jotta tuotettu lämpö tulee käytettyä tehokkaasti, eikä varaaja asetu pullonkaulaksi käyttöveden lämmityksessä.

Lisäksi tulee määrittää lämpimän veden käyttötarve, jotta varaaja kyetään mitoittamaan tarvetta vastaavaksi (esimerkiksi ammeet/porealtaat nostavat luonnollisesti käyttöveden tarvetta).

Maalämpöä käsittelevissä, käytännönläheisissä ongelmissa tai kysymyksissä keskustelupalstat ovat erinomainen paikka jakaa ja vastaanottaa tietoa. Osallistu rohkeasti keskusteluun maalämpöfoorumilla! Lisäksi referenssikartastamme löytyy usein vastauksia paikallisiin ongelmiin ( Tampereen referenssikartta ) sekä tietoja, jotka hyödyttävät oman maalämpöprojektin suunnittelua.