Näin valvotaan valvontakameroiden tietoturvaa

Varsinkin älypylväiden kameroista puhuttaessa tulee vastaan kysymys kansalaisten oikeusturvasta.

Miten varmistetaan, että älypylväiden kameroilla kuvattuja videoita ei joudu vääriin käsiin? Miten estetään kuvamateriaalin
väärinkäyttö? 

– Kameroiden tietoturvaa on tarkasteltava kahdesta suunnasta: tekniset ratkaisut ja niiden tietoturvallinen käyttö, sekä tietoturvalainsäädäntö ja sen määrittelemät vastuut ja rajoitukset, kertoo Huawei Suomen kyberturvallisuus- ja tietosuojajohtaja Marja Dunderfelt.

– Kuten kaikessa valvonnassa, kameroiden ja muiden sensoreiden käyttöön liittyy huomattavia oikeusturvariskejä. Tästä syystä järjestelmän operoijaa sitovat täsmälliset laeissa määrätyt velvollisuudet, jolloin yksilön tietosuojaa kunnioitetaan riippumatta siitä, onko valvoja viranomainen, toiminnanharjoittaja tai yksityinen kiinteistön omistaja.

Myös pieni toimija on velvoitettu noudattamaan tietoturvalainsäädäntöä teknisen suojauksen lisäksi.

– Kameravalvonnan harjoittaja vastaa itse toimintansa laillisuudesta, Dunderfelt muistuttaa.

– Tallennettu ja tunnistettava kuva tai ääni ovat henkilötietolaissa mainittuja henkilötietoja. Siten muodostuu henkilörekisteri. Tallentava kameravalvonta vaatii henkilötietolain noudattamista. Henkilötietojen käsittely edellyttää aina tietosuoja-asetuksessa määriteltyä käsittelyperustetta. 

Esimerkiksi Suomessa kenelläkään ei ole oikeutta rikkoa kotirauhaa videokuvaamalla.

– Kun puhutaan pienistä järjestelmistä, jolloin esimerkiksi talon omistaja tai kyläkauppa valvoo omaa tilaansa vahingonteon ehkäisemiseksi, eikä ristiinkäytä tietoa muiden kanssa, kaikkein kriittisimmät tietoturvatoimet ovat ne yksinkertaisimmat.
Niinkin alkeellinen asia kuin hyvän salasanan asettaminen kameraan auttaa, kertoo Dunderfelt.

Yksi tietoturvariski on ulkopuolisen henkilön kytkeytyminen verkkoon. Langallisessa verkossa pahantekijä voi yrittää tulla sisään esimerkiksi kytkemällä verkkokaapelin omaan laitteeseensa. 

Yksi maailmanlaajuisesti yleisistä suojausmenetelmistä on nimeltään 802.1Xtekniikka, ja sen osana päätelaitteiden tunnistus ja mahdollinen siirretyn tiedon salaus.

Muita tärkeitä turvatoimia ovat kameran laiteohjelmiston päivittäminen ajan tasalle sekä yhteydenottojen rajaaminen verkosta
kameraan päin. Talon löytäminen vaatii osoitteen tuntemista. Verkon laitteisiin pääsemiseksi on tunnettava myös IP-osoite. Pääsyä voidaan ja pitää säännöstellä. 

Telesten innovaatiojohtaja Jani Väre täydentää kuvaa kertomalla LuxTurrim5ghankkeen tietoturvaratkaisuista.

– Verkko on tehty turvalliseksi hakkereita vastaan. Ulkopuolinen ei pysty tunkeutumaan sisään. Esimerkiksi käyttäjien autentikointi on määritelty. Autentikointimäärittelyt kertovat, kenellä on oikeus käsitellä mitäkin tietoja.

– Kaikki laitteet ja järjestelmät on verifioitu ja validoitu. Jos henkilödataa käsitellään, se on myös anonymisoitu. Henkilöitä ei pysty tunnistamaan, jatkaa Väre. Lisäksi toiminnasta on tehty tietosuojavaikutuksen arviointi erikseen kaikkien käyttötapausten osalta.

– Palveluntuottajan pitää olla viranomainen tai vartiointiliike, jolla on tarvittavat luvat, kertoo Väre.

Kehitystyöhön on siten sisältynyt perusteellinen tietoturvan suunnittelu, tarkistaminen ja arvioiminen.

Teksti: Kalevi Rantanen. Artikkeli julkaistiin alun perin Turun Sanomien Extra-liitteessä 5.2.2022.