Kotiapuna Internet of Caring Things

Elämme vuosi vuodelta yhä pidempään. Vuonna 2015 syntyneen suomalaisen pojan elinajanodote on 78 ja tytön 84 vuotta, ja odote vain jatkaa kasvuaan. Vaikka elämä olisi pitkäkin, ei siitä kuitenkaan selviä hengissä.

Kestämätön tilanne

Elämän lopputaipaleeseen liittyy yhä useammin ja tiiviimmin avun tarve. Sen lisäksi, että terveydenhoitokulut kasvavat bruttokansantuotetta nopeammin, myös vanhustenhuollon suhteellinen osuus terveydenhoitokuluista kasvaa. Tämä johtaa väistämättä kestämättömään tilanteeseen: kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa niin sekä rahat että hoitajat loppuvat kesken. Menojen kasvua on pyritty hillitsemään vähentämällä laitoshoitoa ja lisäämällä kotona annettavaa pitkäaikaishoitoa. Kykymme ja halumme selvitä elämämme viimeisestä osasta kotona vaatii niin sosiaalisia, taloudellisia kuin myös teknisiä muutoksia.

Hyvä ja turvattu vanhuus

Eliniän pidentyminen on tekniikan ja lääketieteen suurimpia saavutuksia: elämme pidempään ja terveemmin. Samalla se merkitsee sitä, että yhä suurempi osuus väestöstä on vanhuksia. Ensi vuonna yli 65-vuotiaiden lukumäärä ylittää globaalisti 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lukumäärän ensimmäistä kertaa. Vuoteen 2012 saakka Suomessa oli 100 työssäkäyvää kohti noin 50 lasta ja vanhusta (huoltosuhde 50 %). Vuosien 2030 ja 2040 välillä huoltosuhde tulee kasvamaan yli 70 prosentin, ennen kaikkea väestön vanhenemisen vuoksi.

Hoito siirtyy laitosten suljettujen ovien takaa omaan kotiin, mikä on hyvä ratkaisu niin elämän laadun kuin kustannustenkin näkökulmasta. Turvallinen elämä kuitenkin edellyttää, että hoitolaitoksille, sukulaisille ja ystäville voidaan välittää ajantasaista tietoa vanhuksen elinympäristöstä. Tieto päivittäisten rutiinien toteutumisesta on elintärkeää niin hoidon jatkumisen ja toipumisen kuin kiireellisen avun saamisen kannalta.

Teknologia apuna

Teknologian käyttö muuttuu koko ajan helpommaksi ja osaammekin hyödyntää sitä jatkuvasti entistä paremmin. Paradoksaalista kyllä, kykymme aktiiviseen teknologian käyttöön kuitenkin heikkenee tarpeen kasvaessa – useimmilla meistä on kokemusta tietokoneen tai tabletin käytön opettamisesta (iso)vanhemmillemme.

Aktiivisen tietotekniikan käytön sijaan ratkaisu on kodin rutiineissa: Gartnerin mukaan 5 vuoden kuluttua keskivertokodissa on 500 älykästä laitetta. Kun päivittäin käytössä olevat kodinkoneet ja muut kojeet on varustettu sensoreilla, jokapäiväisestä toiminnasta kyetään muodostamaan riittävän tarkka kuva. Tämä tapahtuu esimerkiksi keittolevy-, ovi- ja lämpötilasensoreiden sekä liike-, paine- ja wc-huuhteluantureiden avulla. Näin voidaan havaita mahdolliset pulmat heti, kun ne syntyvät, tai jopa jo etukäteen.

Internet of Caring Things

Susann Keohane ja Nicola Palmarini määrittelevät Internet of Caring Thingsin seuraavasti: ”Yhteen liitetyt laitteet ja sensorit sekä kognitiiviset järjestelmät, joilla on selkeä tarkoitus: huolehtia ihmisistä, heidän fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, kodeistaan ja läheisistään. Ja sovellettaessa vanhenevaan väestöön, on oleellista sallia omaisten, lääkäreiden ja hoitajien proaktiivisesti seurata heidän terveyttään ja hyvinvointiaan.”

Esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten vointia ja toimia voidaan seurata heidän kodeissaan olevien älykkäiden sensorein varusteltujen laitteiden avulla. Kun laitteet havaitsevat jotain poikkeavaa, ne voivat lähettää hälytyksen hoitajille ja omaisille. Päivittäisten toimien tai niiden puuttumisen pohjalta voidaan siis koneoppimisen avulla tehdä johtopäätöksiä, joiden perusteella omaiset pystyvät varmistamaan, että kaikki on kunnossa. Hoitajat puolestaan osaavat kiinnittää huomiota juuri oikeisiin asioihin ja pystyvät näin avustamaan esimerkiksi vanhusta entistä paremmin.

Internet of Caring Thingsin toiminnan edellytyksiä ovat:

• Sensorit: päivittäin käytettävissä laitteissa sekä elinympäristössä tulee olla sensoreita, jotka välittävät tietoa muun muassa liikkumisesta.
• Liitettävyys: tieto täytyy olla koottavissa yhteen koneoppimista ja mahdollisia hälytyksiä varten.
• Kognitiivisuus: automaattinen, oppiva ja ennakoiva kyky havaintojen ja johtopäätösten viestimiseen (vain) oikeille sidosryhmille.
• Reaaliaikaisuus: tarvittaessa voidaan reagoida välittömästi.

Lue lisää eräästä Internet of Caring Thingsiä hyödyntävästä avustetun asumisen ratkaisusta: CurrentCare.

Kuvan lähde: Unsplash

Kirjoittaja:

Pekka Leppänen

Sales Lead, Healthcare, IBM Finland