Mitä robotti tekee älykkäälle työlle?

Istun jälleen yhdessä seminaarissa kuuntelemassa miten tärkeää on panostaa työn sisältöihin ja merkitykseen. Kuulen tuhannetta kertaa esimerkin kirkon rakentajasta, joka ei pelkästään raahannut kiviä paikalle, vaan oli mukana rakentamassa maailman upeinta kirkkoa. Nyökyttelen, sillä tottahan se on – merkityksellinen ja sisältörikas työ on ihmiselle elämän hienoimpia asioita.

Mutta sitten ajatukseni palautuvat asioihin, jotka sain tietää BohoBusiness -kirjaa kirjoittaessani. Mietin sitä, miten robotit vievät ihmisiltä työt, ne älykkäät ja merkitykselliset tietotyötkin. Martin Ford ennakoi kirjassaan ”Light In The Tunnel”, että 60-70% maailman työikäisestä väestöstä jää pysyvästi työttömäksi robotisaation edetessä. FoxConilla on miljoonien robottien strategia ja päivittäin luen uutisia yrityksistä, jotka automatisoivat toimintojaan – ihmiset saavat lähteä.

Seminaarin puhuja siirtyy johtamiseen. Hän vaatii parempaa johtamista. Mutta onko johtaminen, joka ei johda sisältöihin ja merkitykseen meillä verissä? Siteeraan Asko Kalpalaa (HS 5.1.2013) ”.. korkeakoulujen tuottamat kapea-alaiset ”robotit” ovat täysin vääränlaisia ihmisiä yritysten johtoon.” Robotisoituneet johtajat johtavat robotisoituneita ihmisiä? Onko merkityksellä sijaa vuosisataisessa traditiossa?

Robotisaatio tulee koskettamaan meitä kaikkia. Työn muuttuminen on yksi dramaattisimmista, sillä se vaikuttaa myös yhteiskuntiin; niiden rakenteisiin, tulonmuodostukseen ja demokratiaan.

Yksi asia on varma: Ihminen ei voi kilpailla robotin kanssa siinä, missä robotti on hyvä. Ihmisen on keksittävä jotakin muuta.

Robottitutkimusteni myötä tutustuin eurooppalaiseen robottiviikkoon. Se oli järjestetty Euroopassa jo kahdesti, mukana yli 20 maata, mutta ei Suomi. Aloin kiihkeästi etsiä mahdollisuuksia saada kyseinen viikko Suomeen ja tämän vuoden alusta aloimmekin TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuun kanssa puuhata robottiviikkoa meillekin. Robottiviikko järjestetään 25.11. – 1.12.2013, viikon kick-off järjestettiin 18.4. Säätytalolla.

Robottiviikon tarkoitus on lisätä tietoisuutta robotisaatiosta ja sen vaikutuksista sekä siihen liittyvistä liiketoiminta ja elinkeinomahdollisuuksista.

Kansainvälisen robottiyhdistyksen IFR:n puheenjohtaja tri Shinsuke Sakakibara ennakoi, että seuraavat viisi vuotta robotisaatio työllistää, koska robotteja rakennetaan ja ohjemoidaan. Sen jälkeen työt alkavat siirtyä roboteille toden teolla.

On siis aika alkaa Suomessakin miettimään, mitä robotisaatio saa aikaan? Olen usein aiheesta puhuessani kuullut väitteen, että Suomi on varsin edistyksellinen robotisaatiossa, mutta se ei pidä paikkaansa. Suomi on kohtalaisen hyvissä asemissa teollisuusrobottien osalta, mutta se on vain pieni osa laajaa robotisaation skaalaa. Kasvu palveluroboteissa on valtavaa, ennakoidaan, että vuonna 2018 palvelu- ja teollisuusrobottien yhteisestä markkinasta teollisuusroboteilla on vain n. 15 % osuus. Kun robotisaatioon lasketaan mukaan lääkealan-, puolustuksen-, koulujen- ja hoiva- ym. robotit sekä robottiautot niin kyseessä on megaluokan ilmiö.

Venäläinen robottiguru Dmitry Grishin määrittelee robotin siten, että se käsittää

1)  Hardware

2)  Software

3)  IP

4)  Sensorit

Tällä jaottelulla robotisaatio ilmiö laajenee entisestään – voidaan puhua teknologiaevoluution uudesta aallosta; roboluutiosta.

Elämme juuri nyt aikaa, jolloin on ehdottomasti myös Suomessa alettava miettiä, miten robotisaatio vaikuttaa yhteiskuntaamme ja miten luomme hyvinvointia kun robotit tekevät työt. Entä eettinen puoli? Robotisaatio edellyttää lakimuutoksia, joita pitää edeltää kunnollinen eettinen keskustelu. Ja mitä tekee ihminen? Miten ihminen oppii robotisoituneesta työn suorittajasta itse itseään johtavaksi työn luojaksi, joka ottaa itsenäisesti vastuun työn merkityksestä ja sisällöstä? Tässä tarvitaan todella suuri paradigman muutos, jotta roboluutio voidaan hyödyntää ihmisten parhaaksi ja jotta ihmisillekin olisi töitä – niitä merkityksellisiä ja sisältörikkaita. Hyvä lähtökohta pohdinnalle on ajatus: ”robotit tekevät vaurautta, ihmiset luovat arvoa”.

Lohdutukseksi voin kertoa, että EU pitää robotisaatiota kehityksen avainalueena. Ranska on julistanut aikovansa palvelurobottien ykköseksi. Eli jos emme ala miettiä omaa strategiaamme, voimme pyrkiä selviytymään tulevaisuudesta roikkumalla EU sisariemme helmoissa.

Aiheesta lisää: http://intellectualtransitzone.wordpress.com/2013/03/09/pelko-pois-robotisaatio-on-mahdollisuus/

Kirjoittaja:

Cristina Andersson

Tietokirjailija