Rahan valta

Suomi on haastavassa tilanteessa. Teollisiin investointihyödykkeisiin keskittyvä vienti ei vedä, talous on halvaantunut ja huoltosuhde kehittyy täysin väärään suuntaan. Talous ei yksinkertaisesti kanna tämän hetken kulurakenteita ja toimintatapoja, eivätkä ennusteet lupaa auvoisempia aikoja. Maamme johto pyrkii vaikuttamaan kilpailukyvyn ja tuottavuuden nousuun ja tukemaan innovaatioita. Suomesta halutaan tehdä myös kiinnostavampi investointikohde. Tyylipisteistä ja työkaluista voidaan käydä loputonta debattia, mutta tosiasia on, että päätöksiä on tehtävä, jotta päästään eteenpäin.

Suomi Oy:n, jonka osakkaita me kaikki olemme, täytyy oppia tekemään asioita eri tavalla kuin aiemmin, jotta voimme turvata menestyksemme tulevaisuudessa. Yritykset pohtivat toimenpiteitä oman kilpailukykynsä parantamiseksi, ravistelevat nykyisiä malleja ja kehittävät osaamista. Me IBM:llä tuemme asiakkaitamme monin tavoin mm. digitaalisen ja mobiilin liiketoiminnan, ihmisten ja esineiden internetin sekä kognitiivisen tietojenkäsittelyn alueilla. Kognitiivisuus ja IBM Watsonin kaltaiset innovaatiot tulevat muuttamaan yhteiskuntaa, työtehtäviä ja liiketoimintamalleja tavalla, jota emme osaa vielä edes ajatella. Vain luovuus on rajana.

ICT-palvelujen rahoituksessa huomio koko arvoketjuun

Rahan valta astuu kuvioon, kun on loistava idea, joka pitäisi toteuttaa. Yrityksen johdolla voi olla ns. carte blanche, avoin valtakirja tehdä mitä tahansa tavoitteisiin pääsemiseksi, mutta talousmielessä yhtälö vaatii aina kosketuksen realiteetteihin. Yritystoiminnan pitää olla elinkelpoista samalla, kun tehdään kehitystyötä ja investoidaan uudistuksiin.

ICT-palvelujen rahoittaminen on yleistymässä. Yritykset haluavat määritellä palveluprojektille maksuohjelman siksi, että niin sanotut arvokuilut saadaan minimiin. Arvokuilu syntyy projektin ostajalle silloin, kun palvelutyöstä maksetaan tehdyn työn mukaisessa aikataulussa sen sijaan, että maksut ja projektin hyödyt realisoituisivat samanaikaisesti. Hyötyjä voivat olla esimerkiksi tavoitellut säästöt, myynnin kasvu tai vaikkapa tehokkuuden nousu, ja ne realisoituvat usein vasta projektin loppuvaiheessa tai jälkeen. Joustava maksuohjelma, joka linjaa käyttöönoton ja hyötyjen realisoinnin aikataulut, on oiva mahdollistaja – ja usein jopa ehdoton edellytys hankkeiden toteutumiselle.

Arvokuilun minimointi on osa yleisempää ICT-hankkeiden rahoittamisen trendin muutosta. Koko arvoketjua pyritään nykyään rahoittamaan entistä systemaattisemmin. Käytännössä kyse on siitä, kuka toimii pankkina toimitusketjussa yrityksen, alihankkijan, kumppaneiden ja loppuasiakkaiden välissä – eli kuka esimerkiksi antaa maksuaikaa, kenelle ja miten paljon. IBM ei toimi rahoittajana varsinaisessa toimitusketjussa, mutta autamme asiakkaitamme optimoimaan omiaSupply Chain Finance -tavoitteitaan rahoittamalla ICT-hankkeiden osuutta.

Kuka saa ja kenelle annetaan?

Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, yritysten taloustilanne ja kehityssuunta eivät suoranaisesti ennusta kiinnostusta rahoitusratkaisujen käyttöön. Ulkopuoliseen rahoitukseen eivät turvaudu vain ne yritykset, joilla menee huonosti, vaan sitä hyödyntävät taidokkaimmin taloudellisesti hyvinvoivat yhtiöt. Vahva kassa on yrityksen paras vakuutus ja antaa yritykselle mahdollisuuden tehdä suuria liikkeitä silloin, kun ajankohta ja tilaisuus ovat oikeat. Vahva talous parantaa myös asemaa neuvotella erilaisista rahoitusjärjestelyistä.

Markkina muuttuu kaikilla toimialoilla niin nopeasti, että yritysten on pystyttävä reagoimaan ketterästi erilaisin yritys- ja henkilöstöjärjestelyin, luomaan uusia tuotteita ja palveluita sekä rakentamaan joustavia kumppaniekosysteemeitä. Tämä kaikki vaatii investointeja eli päivän päätteeksi raha ratkaisee hyvinkin paljon.

Rahoituksen saaminen ei ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys. Finanssikriisi johti raskaaseen pankkisäätelyyn, ja vaikka perimmäinen tarkoitus oli hyvä, ovat suojaustoimenpiteet vaikeuttaneet erityisesti pk-yritysten rahansaantia. Tilanne on johtanut rahoitusalalla uudenlaisiin innovaatioihin, jotka ovat osaltaan edistäneet kilpailua. Samalla yrittäjän riskitaakka saattaa kuitenkin kasvaa, kun uudenlaiset rahoitustoimijat hoitavat pankkien kaltaisia tehtäviä normaalien pankkisäännösten ulkopuolella. Olisi kaikkien kannalta toivottavaa, että toiminnan läpinäkyvyys lisääntyisi.

Joustava rahoitus tuo ketteryyttä

Rahoitusinstrumenttien tarjooma eli erilaisten rahoitusjärjestelyjen käytännön keinovalikoima on laaja. IBM keskittyy ensisijaisesti ICT-hankkeisiin, joiden osalta maksuohjelmoimme sekä suuria että pienempiä yrityksiä ja hankkeita – aina palveluista mobiileihin päätelaitteisiin ja toimittajiin. Lisäksi ostamme, myymme ja kierrätämme käytettyjä laitteita. Tämä mahdollistaa ICT-omaisuuden osalta jäännösarvoriskin ottamisen, jolloin hinta saadaan asiakkaalle erittäin kilpailukykyiseksi. Rahoitusratkaisumme tuovat siis joustavuutta asiakkaillemme monellakin eri tavalla ja mahdollistavat keskittymisen toiminnan kehittämiseen ja uuden innovointiin nykymaailman vaatimalla ketteryydellä.

Suomi Oy:n nostaminen uuteen kukoistukseen vaatii uteliaisuutta, uskallusta ja tiimityötä – meiltä kaikilta. Kuilu teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ja käytännön tekemisen välillä on häkellyttävän suuri. On korkea aika katsoa peiliin ja löytää itsestämme se mestariaines, jolla voimme viljellä menestystä myös ympärillemme. Mahdollisuuksia nimittäin on!

Kirjoittaja:

Ella Haapiainen

Johtaja, rahoitusliiketoiminta, IBM