Terveydenhuollon itsepalvelua

Terveydenhuollon IT-ratkaisut ovat saaneet viime aikoina kiitettävästi julkisuutta. Julkisuuden laadusta voidaan olla monta mieltä. On mennyt asiat sekaisin, esimerkiksi järjestelmien kehitys- ja ylläpitokulut, tai on verrattu sujuvasti eri maiden eri tarkoituksiin rakennettuja erilaisia järjestelmiä.  Potilasjästelmäinvestoinnit ovat todellakin tarpeen ja todennäköisesti alan IT-ratkaisuihin tulisi panostaa vielä nykyisiä suunnitelmia paljon enemmän.

Harmillista julkisessa keskustelussa on ollut tärkeimmän tekijän jääminen sivurooliin. Potilaasta, tai paremminkin yksilöstä, on puhuttu kovin vähän. 2002 julkaistun (McGiInnis et al.) tutkimuksen mukaan terveyden suurin yksittäinen selittäjä on oma käytöksemme. Omat arkiset valinnat selittävät 40 % terveydestä. Tämä ei varsinaisesti yllätä. Se mikä tutkimuksessa yllättää, on tulos terveydenhuollon merkityksestä yksilön kokonaisterveyteen: vaikutus on vain 10 %. Aluksi tämä tuntuu kovin pieneltä luvulta, mutta on tarkemmin ajateltuna hyvin looginen. Oma terveys on yksi kokonaisuus, josta terveydenhuollon, tai sanotaanko sairaanhoidon, osuus melko pieni.  Minusta olisi suomalaisessa terveydenhuollossa aika ottaa hyötykäyttöön tämä suurin käyttämätön voimavara – yksilö itse.

Monilla muilla elämän alueilla sähköinen asiointi ja itsepalvelu ovat olleet jo kauan arkipäivää. Hyvin harva haluaa enää käydä pankin tuulikaapissa maksamassa laskujaan tai käyttää päiviä veroilmoituksen koostamiseen. Suhtautuminen yksilön omiin kirjauksiin ja omahoitoratkaisuihin muuttuu kovin hitaasti terveydenhuollossa. Tosi asiassa maailma on muuttunut – terveydenhuolto on jo netissä. Pienten lasten isänä minutkin on tutustutettu vauvapalstoille, joissa äidit erittäin aktiivisesti tohtoroivat toisiaan. Teknisiä esteitä omahoitoratkaisujen laajaan hyödyntämiseen ei enää ole. Kaikki tarvittavat komponentit on jo muilla aloilla testattuja.

Pankit lähtivät kehittämään 90-luvulla nettipalveluita ensisijaisesti säästö- ja tehokkuussyistä. Aivan samoista syistä suomalaiset kunnat ja sairaanhoitopiiritkin ovat kehittämässä omia omahoitoratkaisujaan. Valitettavasti kehitys on vain ollut kovin hidasta ja siilomaista. Kunnat ovat tehneet omat suljetut ratkaisunsa ja yksilöiden tiedot ovat hajautuneet eri toimijoiden omahoitosiiloihin. Jos ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tai itsenäiseen hoitotasapainon hallintaan halutaan uusia innovaatiota, olisi ensimmäiseksi nämä siilot saatava tekemään yhteistyötä. Tuskin astman hoitoon tarvitaan joka kuntaan omaa versiota PEF-mittausten päiväkirjasta. Yksilö on tässä siiloutuneessa omahoitomarkkinassa suurin häviäjä. Tiedot hajautuvat eri toimijoille ja kokonaiskuvan saaminen on erittäin vaikeaa.

Taltionin tavoitteena on kehittää tätä omahoidon markkinaa niin että yksilön tiedoista kilpailematta saataisiin mahdollisimman nopeasti parhaat sähköiset palvelut suomalaisten hyödynnettäviksi. Taltionin kilpailijat ovat aika ja siilot. Ovatko yksilöt ja terveydenhuollon ammattilaiset jo valmiita hyödyntämään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia vai vieläkö halutaan odottaa? Saadaanko kuntien sote- ja it-päättäjät suosimaan siilojen sijaan yhteensopivia ratkaisuja. Me Taltioni osuuskunnassa uskomme että aika on vihdoin kypsä ja muutos voi alkaa!

Kirjoittaja:

Tuomas Teuri

Toimitusjohtaja, Taltioni osuuskunta