Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on pian täällä

Viranomaistahoille luodaan syksyyn mennessä hajautettu reaaliaikainen alusta kuluttajien ja yrityksien pankkitili- ja tallelokerotietojen asiakas- sekä käyttöoikeustietojen kyselyyn suoraan pankkien järjestelmistä. Perustana on EU-direktiivi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Pankeilta edellytettävien muutosten ja rajapintojen toteutukseen annettu aikataulu on vain erittäin vaativa.

Mitä enemmän rajattomaksi globalisoituva maailmamme muuttuu, sitä suuremmaksi muodostuu tarve tarkkailla ja rajoittaa vapauden vanavedessä uivia lieveilmiöitä. Vakavimmillaan puhutaan suoranaisesta terrorismin uhasta, mutta yleisemmin rikollisen tai muuten alkuperältään epämääräisen rahan siirtämisestä laillisen järjestelmän piiriin. Euroopan Unionin uusin rahanpesun estämisen direktiivi, the 5^th Anti Money Laundering Directive (AMLD5) astuu voimaan 10.1.2020. Tällä on vaikutusta kaikkiin pankkialan toimijoihin ja siihen nähden, miten merkittäviäkin muutostöitä tämä saattaa edellyttää finanssialan IT-järjestelmissä aiheesta on ollut julkisuudessa hyvin vähän keskustelua.

Uuteen EU-direktiiviin perustuen Suomessa laadittiin viime vuonna laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä. Sen tarkoituksena on edistää viranomaisten sähköistä tiedonsaantia pankki- ja maksutileistä sekä tehostaa viranomaistiedustelujen oikeaa kohdistumista. Lain piirissä ovat käytännössä kaikki luottolaitokset eli perinteiset pankit, mutta myös erityiset maksulaitokset, sähkörahayhteisöt sekä virtuaalivaluutan tarjoajat.

Kansallista lakia sovelletaan kokonaisuudessaan 1.9.2020 alkaen, eli käytännössä aikaa edellytettävien tietojärjestelmämuutosten tekemiseen on kesälomakuukaudet pois lukien noin puoli vuotta. Se on tällä toimialalla valtavan tiukka aikataulu, koska tekniset määrityksetkin julkaistiin vasta pari kuukautta sitten. Raskain taakka on asetettu perinteisen tilipankkisektorin eli luottolaitosten harteille. Näistä kunkin on rakennettava oma tiedonhakujärjestelmänsä, joka tarjoaa määrityksien mukaisen rajapinnan viranomaisjärjestelmille reaaliaikaisia tiedusteluja varten.

Tässä vaiheessa tietoja on tarjottava niin tilien kuin tallelokeroidenkin asiakkaista ja käyttöoikeuksien haltijoista, kuin myös niiden tosiasiallisista edunsaajista. Nämä tiedot eivät useinkaan perinteisissä back-office -järjestelmissä ole keskitetysti saatavilla, mikä lisää hankkeen haastavuutta. Alunperin esitettiin myös tilien saldo- ja tapahtumatietojen kyselymahdollisuutta, mutta ainakaan tässä vaiheessa näin laajaan tietosisältöön ei kansallisesti päädytty.

Viranomaispuolen teknisen järjestelmän eli pankki- ja maksutilirekisterin toteuttaa Suomessa Tulli. Muille kuin luottolaitoksille toimintatapa on oletusarvoisesti käänteinen, eli vaaditut tiedot toimitetaan määriteltyjen rajapintojen kautta Tullin järjestelmään, josta edelleen viranomaistahot voivat niitä kysellä.

AMLD5-direktiivi koskee koko Unionia, mutta maakohtainen toteutustapa on jätetty kunkin jäsenmaan itse päätettäväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että usean eri maan alueella toimivien pankkien kohdalla itse tietovarastot voidaan pystyä keskittämään, mutta palvelurajapintoja viranomaisten suuntaan on useita.

Tuotteistetulle liityntäratkaisulle on selkeä tilaus, niin suomalaisille pankkitoimialan yrityksille kuin täällä ja muissakin EU-jäsenmaissa sivuliikettä pitäville luottolaitoksille.