Yli puolet suomalaisista laittaa jouluruokaa roskiin joulun jälkeen – ja 49 prosenttia heistä on tehnyt saman virheen valmisteluissa

Lejoksen toteuttaman Joulu on sun -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista päätyy heittämään jouluruokaa roskiin joulupyhien jälkeen. Hävikkiin päätyvien ruokien joukosta nousee selkeästi esiin kolmen kärki. Rahaa joulun ruokailuun kuluttavat eniten 55-64 -vuotiaat.

Yli tuhat suomalaista vastaajaa tavoittaneessa kyselytutkimuksessa selvitettiin joulunviettoon liittyviä mieltymyksiä ja merkityksiä. Kaikista vastanneista yli puolet (54 %) ilmoitti, että jouluruoista syntyy hävikkiä. Yleisin syy hävikin kertymiseen on se, että ruokaa on laitettu liikaa ja sitä on määrällisesti liian paljon tarjolla. Joka toinen (49 %) ilmoitti sortuvansa tähän virheeseen jouluruokailun valmisteluissa.

Toiseksi yleisin syy jouluruoan pois heittämiseen on nopea kyllästyminen ruokaan (30 %). Kolmanneksi yleisin syy hävikkiin oli se, että ruoka on liian täyttävää (22 %). Vajaa viidennes (18 %) oli puolestaan sitä mieltä, että ruoan pakkauskoot ovat liian isoja.

Ruoan laadussa ei sen sijaan ole valittamista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä, sillä vain 7 % vastaajista ilmoitti laittavansa ruokaa roskiin sen takia, ettei se ole laadullisesti hyvää tai maistuvaa.

”Tutkimus osoitti, että ruoka on itsessään keskeinen osa joulujuhlaa. Neljä viidestä suomalaisesta pitää ruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana, ja siksi siihen panostetaan niin laadullisesti kuin määrällisesti. Notkuva kattaus luo tunnelmaa, ja sen tulee tänä päivänä tarjota vaihtoehtoja myös erilaisia ruokavalioita noudattaville. Joulun ruuhkaisessa ruokakaupassa hävikinhallinta ei kaikilla ole ensimmäisenä mielessä, mutta tulosten mukaan siihen kannattaisi kiinnittää huomiota”, kommentoi Lejoksen markkinointijohtaja Katri Heinonen.

Ruokahävikin kärkikolmikko peilaa joulun suosikkiruokia

Roskiin menevistä jouluruoista nousi tutkimuksessa esiin selkeä kolmen kärki. Eniten hävikkiä aiheutui kinkusta (18 %), juureslaatikoista (17 %) sekä rosollista (12 %). Näiden kolmen ero listan neljännellä sijalla olevaan joululimppuun (6 %) on jo merkittävä.

”Ruokahävikin kärkilista sisältää joulun suosituimpia ruokalajeja, joten niitä todennäköisesti ostetaan määrällisesti muita enemmän. Ratkaisu löytyy maltillisemman kokoisen ostoskorin lisäksi kotikeittiöstä. Tarjolle voi laittaa sen verran ruokaa, kun on menekkiä. Lisäksi hävikkiaineksia voi hyödyntää luovasti – esimerkiksi kinkun tähteet taipuvat erinomaisesti pizzaan”, Heinonen muistuttaa.

Joulun ruoanlaiton osalta suomalaiset ovat keskitien kulkijoita. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat vain harvoin kaiken jouluruoan valmiina kaupasta, mutta tekevät harvoin myöskään kaikkea ruokaa itse. Kaksi viidestä (41 %) ilmoitti ostavansa suurimman osan kaupasta ja tekevänsä pienen osan jouluruoasta itse. Niin ikään kaksi viidestä (42 %) kertoi tekevänsä jouluruoan suurimmaksi osaksi itse ja ostavansa pienen osan kaupasta. Naiset ovat hieman miehiä innokkaampia ruoanlaittajia – lähes puolet (48 %) valmistaa suurimman osan ruoasta itse, miesten vastaavan osuuden ollessa kymmenyksen pienempi (37 %).

Jouluruokaan suomalaiset käyttävät tyypillisesti 101–150 euroa vuosittain (23 % vastaajista). Eroja löytyy kuitenkin tulo- ja ikäluokkien väliltä. Mitä enemmän tuloja on käytettävissä, sitä enemmän rahaa käytetään myös joulun ruokailuun. Korkeammissa tuloluokissa jouluruokaan kulutetaan pääosin 201–300 euroa.

Ikäryhmistä 55–64-vuotiaat kuluttavat eniten rahaa ruokaan. Enemmistö (54 %) käyttää rahaa vähintään 151 euroa, ja reilu kymmenes (11 %) kertoi käyttävänsä jopa 301–500 euroa. Vähiten rahaa käytetään 18–24-vuotiaiden joukossa, jossa enemmistö (56 %) käyttää rahaa enintään 100 euroa. Samasta ikäryhmästä jopa kuusi prosenttia kertoo käyttävänsä jouluruokaan nolla euroa.

Joulu on sun -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 12.–17.10.2020. Kohderyhmänä olivat 18–75-vuotiaat joulua viettävät suomalaiset. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuskyselyyn vastasi kokonaisuudessaan 1055 henkilöä.

Lisätiedot medialle:

Säde Svar

PR- & SoMe-päällikkö

sade.svar@lejos.fi

040 077 7285