Blogikirjoitus -

Mediaseuranta + tekijänoikeudet = ?

Miksi lähetämme asiakkaillemme paperisia leikkeitä sen sijaan, että skannaisimme ne ja lähettäisimme sähköisesti? Entä miksi emme voisi avata asiakkaillemme pääsyä suoraan digitaalisiin lähteisiin, esimerkiksi lehtien maksumuurien taakse?  Muun muassa nämä kysymykset nousevat usein pintaan, kun on kyse mediaseurannasta.


Me huolehdimme tekijänoikeuksista puolestasi

”Meille tulee silloin tällöin asiakkailta pyyntöjä, joita emme voi tekijänoikeuslainsäädännön vuoksi toteuttaa. Perusperiaatteemme on se, ettei asiakkaiden tarvitse itse huolehtia tekijänoikeuksien noudattamisesta palvelumme yhteydessä – M-Brain pitää huolen niiden kunnioittamisesta kaikissa tilanteissa.”

Näin minulle totesi M-Brainin tuotantojohtaja Mikael Makkonen, kun kyselin tekijänoikeuksien vaikutuksista palveluihimme. Hänen mukaansa M-Brainilta kysytään usein esimerkiksi sitä, miksi emme skannaa printtilehtien artikkeleita ja jakele niitä sähköisesti. Se lasketaan kuitenkin kopioksi, eikä ole siksi mahdollista. Sen sijaan voimme lähettää asiakkaallemme alkuperäisestä lehdestä leikatun artikkelin, mikäli sen saaminen on asiakkaan kannalta tärkeää.

Toinen yleisesti kysymyksiä herättävä seikka on, voisimmeko avata asiakkaillemme pääsyn digitaalisiin lähteisiin, kuten verkkolehtien artikkeleihin. Jos verkkolehdellä on käytössään maksumuuri tai vierailijoiden pääsyä sivustolle on muuten rajoitettu, emme voi avata pääsyä sinne. Vaikka M-Brainilla onkin oikeudet sisältöjen katseluun, niitä ei saa välittää eteenpäin muille osapuolille.

Artikkelien kopiointikaan ei luonnollisesti ole sallittua. Jo 11 sanan suora kopiointi voidaan laskea tekijänoikeusrikkomukseksi. Tiivistämällä tekstin omin sanoin saamme toimitettua asiakkaillemme ajantasaista ja oleellista tietoa nopeasti sekä tekijänoikeuksia kunnioittaen. Näin toteutamme samalla M-Brainin perimmäistä liikeideaa: tuotamme asiakkaille tiiviissä muodossa olennaista liiketoimintatietoa heidän päätöksentekonsa tueksi.


Media-alan myllerrys asettaa haasteita lainsäädännölle

Ei ole mikään ihme, että tekijänoikeudet aiheuttavat hämmennystä. Mediaseuranta-alaa koskeva tekijänoikeuslainsäädäntö ei ole yksiselitteistä, ja uudet teknologiat sekä innovaatiot tuovat jatkuvasti uutta pohdittavaa.

Esimerkiksi verkosta saatavilla olevan sisällön sallitusta kopioinnista ei ole selkeää määritelmää laissa.  Myös linkittäminen nettisisältöihin on alue, josta ei ole olemassa yksiselitteistä lainsäädäntöä.

Lain tulkinta pohjautuu tällä hetkellä suurelta osin ennakkotapauksiin ja niiden ratkaisuihin. EU:n tuomioistuimessa on viime aikoina käyty oikeutta muun muassa siitä, tarvitaanko nettisivujen katsomiseen tai niiden linkittämiseen aina erillinen lupa tekijänoikeuksien haltijalta. Molemmissa tapauksissa verkossa olevasta sisällöstä syntyy kopio tietokoneelle. EU:n tuomioistuimen päätösten mukaan verkkosivujen katseluun tai linkittämiseen ei tarvita erityistä lupaa tekijänoikeuden haltijalta, kunhan maksumuureja tai muita vastaavia rajoituksia ei kierretä.

Lainsäädäntöä kehitetään onneksi eteenpäin. Tulevaisuudessa meidän ei toivottavasti tarvitsekaan nojata pelkkiin ennakkopäätöksiin, vaan mediaseurannan ja tekijänoikeuslainsäädännön välinen suhde on selkeämpi.


Kirjoittanut Kiia Etelävuori

Jos pidit tästä kirjoituksesta, saatat myös kiinnostua Uutishuoneestamme, jota seuraamalla pääset ensimmäisenä kuulemaan mediaseurannan kasvavista hyödyntämismahdollisuuksista ja saat muun muassa M-Brainin asiantuntijablogikirjoitukset luettavaksesi ensimmäisten joukossa. Liity seuraajaksemme tästä linkistä. Etulinjan vinkkeihin pääset käsiksi myös somessa. Linkit profiileihimme Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa.

Aiheet

  • Media, viestintä

Kategoriat

  • mediaseuranta
  • tekijänoikeudet
  • media

Yhteyshenkilöt

Liittyvä sisältö

  • Nokialla tasaista, Metsolta parempi Q3 mediasuoritus

    Q3:n medianäkyvyydessä nähtiin muutoksia sekä huonompaan että parempaan. Tasaisia hyviä suorittajia olivat jälleen KONE ja Wärtsilä, kun taas talousvaikeuksissa olevat Stockmann ja Kesko saivat yhä runsaasti kielteistä julkisuutta. Metso paransi suoritustaan ja Nokian julkisuus vaikuttaa tasaantuneen sitten puhelinbisnesaikojen. Heinä-syyskuussa Nokia sai harvinaisen vähän kielteistä näkyvyyttä.

  • Tietojohtaminen - muotisanasta markkinatietoon

    Tietojohtaminen -termistä tuli muotisana 90-luvun lopulla. Sitten syntyi termi ’Competitive Intelligence’, joka korosti tietojohtamista enemmän kriittistä ja ulkoista toimiala- ja markkinatietoa. Nykyisin molemmat termit soljuvat sujuvasti keskenään. Competitive Intellligencen ja tietojohtamisen yhdistelmästä on tullut nykyaikainen ja menestyksekäs tapa tavoitella liiketoiminnan päämääriä.

  • Ihminen vai kone – kumpi on parempi sävyn määrittelyssä?

    Mediaseurannassa ei riitä, että yritys laskee ja arkistoi mediaosumia. Läpimenneiden tiedotteiden ja palveluista käytyjen Twitter-keskustelujen määrän lisäksi on tärkeää tietää, miten yrityksestä ja sen tuotteista puhutaan. Perinteisesti sävyä on mitattu ihmisälyn ja analyytikoiden avulla. Nykyään saman voi tehdä myös teknisillä ohjelmilla. Kumpaa tapaa sävyn mittaamisessa kannattaa käyttää?