Tiedote -
Pohjoismainen kyselytutkimus selvitti: Miksi Suomessa keuhkosyöpään kuollaan enemmän kuin muissa Pohjoismaissa?
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa heikommat kuin muissa Pohjoismaissa.1 Tuoreen pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan tähän vaikuttavat todennäköisesti monet erikoissairaanhoidosta riippumattomat tekijät.
Keuhkosyövän hoidon ammattilaisille tehdyssä kyselytutkimuksessa kartoitettiin mahdollisia syitä sille, miksi keuhkosyövän hoitotulokset ovat jääneet Suomessa jälkeen muista Pohjoismaista. Tutkimuksessa vertailtiin keuhkosyövän hoitokäytäntöjä ja -prosesseja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Tavoitteena oli tunnistaa keskeisimpiä tekijöitä eloonjäämistulosten taustalla.
Kyselytutkimus toi esiin monia tekijöitä, jotka erottavat suomalaisen keuhkosyövän diagnosoinnin ja hoidon muiden Pohjoismaiden käytännöistä. Tulosten mukaan Suomessa keuhko-oireisten potilaiden odotusajat vastaanotolle ovat kaikissa hoitopolun vaiheissa pidempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
Lääkäriin pääsee hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Suomessa keuhko-oireisen potilaan keskimääräinen odotusaika perusterveydenhuollon vastaanotolle on noin kaksi viikkoa. Muissa Pohjoismaissa potilas pääsee lääkäriin yleensä alle viikossa. Lisäksi Suomessa 40–60 prosenttia potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.
Tutkimus osoitti, että keuhko-oireisten potilaiden diagnostiikka on suomalaisessa perusterveydenhuollossa rajallisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti tietokonetomografia- eli CT-kuvauslaitteita on muualla paremmin saatavilla jo hoitopolun alkuvaiheessa, mikä mahdollistaa varhaisemman diagnoosin.
”Suomen terveydenhoidossa on vahva portinvartijamalli eli hoitoon pääsee arvioinnin kautta. Siten voidaan toki ohjata potilasvirtoja tarkoituksenmukaisesti. Mallin riskinä on kuitenkin, etteivät potilaat pääse hoitoon tarpeeksi nopeasti tai ollenkaan. Ongelma koskee etenkin potilaita, joilla on hankalasti tunnistettava sairaus, kuten keuhkosyöpä”, apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta toteaa.
Hoitojen vaikuttavuutta seurattava paremmin
Suomessa keuhkosyövän hoidon vaikuttavuutta ei seurata järjestelmällisesti sairaalatasolla, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Lisäksi suomalaisissa sairaaloissa ei kerätä eikä hyödynnetä yksityiskohtaista tietoa elossaolosta tai kuolleisuudesta hoitotulosten jatkuvaan arviointiin. Muualla Pohjoismaissa tämä tieto on osa laadunhallintaa ja hoidon kehittämistä.
”Tutkimuksessa tuli ilmi, että muissa Pohjoismaissa hoitokäytäntöjä kehitetään jatkuvasti keräämällä ajantasaista tietoa ja vertaamalla sairaaloiden välisiä hoitotuloksia. Koska hoidot kehittyvät jatkuvasti, on tärkeää tunnistaa, miten ne vaikuttavat erityyppisiin potilaisiin”, Torkki painottaa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että optimaalisten keuhkosyövän hoitomuotojen käyttöönotossa on Suomessa osittaisia rajoitteita. Vastaavanlaisia havaintoja tehtiin myös Islannissa ja Norjassa. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavia rajoituksia ei raportoitu.
Lisätietoa tutkimuksesta:
Comparative Study of Lung Cancer Care and Survival Outcomes Across the Nordic Countries -tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopisto ja MSD Finland. Mukana oli useita suomalaisia ja pohjoismaisia terveydenhuollon yhteistyötahoja. Tutkimukseen osallistui vuosina 2023–2024 42 keuhkosyöpään erikoistunutta terveydenhuollon ammattilaista. Tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu Acta Oncologica -tiedelehdessä vuonna 2025.
Linkki tutkimukseen:
Lähde:
1 NORDCAN – Nordic Cancer Registries. International Agency for Research on Cancer (IARC). Saatavilla: https://nordcan.iarc.fr/en
FI-NON-01424 10/2025
Aiheet
Kategoriat
Tietoa MSD:stä
Jo yli 130 vuoden ajan MSD on innovoinut ja kehittänyt lääkkeitä ja rokotteita useisiin maailman haastavimmista sairauksista. Yhtiömme keskeisenä toiminta-ajatuksena on suojella ja parantaa ihmisten elämää. Sitoudumme potilaiden hoitoon ja kansanterveyden edistämiseen. Osoituksena tästä pyrimme parantamaan terveydenhuollon saatavuutta laajalle ulottuvien käytäntöjen, ohjelmien ja yhteistyön avulla. Tänäkin päivänä MSD on edelläkävijä tutkimustyössä, jonka tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa ihmisiä ja eläimiä uhkaavia sairauksia. Niihin kuuluvat syöpä, infektiosairaudet, kuten HIV ja ebola, sekä eläinsairaudet. Tavoitteenamme on olla maailman johtava tutkimukseen keskittyvä biofarmasia-alan yritys. Lisätietoa osoitteessa msd.fi.
MSD – paremman elämän puolesta.
