Artikkeli: Tutkija: Riittävä omegakolmosten saanti voi parantaa lasten älykkyyttä - tytöt etulyöntiasemassa?

Omega-3-rasvahapoilla on merkittävä vaikutus lasten aivojen kehittymiseen sekä jo sikiövaiheessa että ensimmäisinä elinvuosina. Tutkimusten mukaan riittävä rasvahappojen saanti vaikuttaa positiivisesti muun muassa kognitiiviseen toimintaan eli esimerkiksi havaintokykyyn, muistiin, ajatteluun, kielenkäyttöön ja oppimiseen. Tytöillä vaikutusten on todettu olevan suurempia kuin pojilla.

Tutkimusten mukaan lasten älyllinen toiminta paranee, kun odottava äiti saa raskauden aikana riittävästi rasvahappoja. Tämä selvisi muun muassa vuonna 2003 Norjassa aloitetussa tutkimuksessa, jossa odottaville äideille annettiin omega-3-rasvahappoja sisältävää kalanmaksaöljyä 10 millilitraa vuorokaudessa. Kalanmaksaöljyn käyttö aloitettiin 18. raskausviikolla ja lopetettiin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen.

- Näiden lasten älykkyys testattiin 6 ja 9 kuukauden sekä 4 vuoden iässä. Kalanmaksaöljyä saaneiden äitien lapset saivat nelivuotiaina älykkyystesteissä 4,1 prosenttia paremmat tulokset kuin vertailuryhmän äitien lapset. Erot näkyivät vielä silloin, kun lapset olivat 7-vuotiaita, mutta ne eivät olleet enää niin merkittäviä, kertoo alan johtava tutkija, professori Christian Drevon Oslon yliopiston lääketieteen laitokselta.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että omega-3-rasvahapoilla on suurempi merkitys tyttöjen kuin poikien kehityksessä. Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että rasvahapoilla oli positiivinen vaikutus lasten kognitiiviseen toimintaan. Tytöillä positiivinen vaikutus oli kuitenkin kaksinkertainen poikiin verrattuna. USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 4000 6–16-vuotiasta lasta, ja siinä selvitettiin, mitkä ravitsemukselliset tekijät vaikuttivat kognitiiviseen suoriutumiseen.

Keskoset eivät saa tarpeeksi rasvahappoja

Lapsen aivot kasvavat ja kehittyvät nopeasti raskauden kolmen viimeisen kuukauden ja ensimmäisten syntymän jälkeisten kuukausien aikana. Silloin aivoihin kertyy runsaasti DHA-rasvahappoa, jota lapsi saa äidin ravinnon kautta. Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla ja nuorilla ilmenee täysiaikaisina syntyneitä enemmän muun muassa tarkkaavaisuushäiriöitä, liiallista aktiivisuutta ja oppimishäiriöitä. Myös ADHD:n riski on suurempi.

- Tutkimukset osoittavat, että ennenaikaisesti syntyneiden lasten visuaalinen tarkkaavaisuus paranee, jos heille annetaan syntymän jälkeen DHA:ta. Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että äidin raskaudenaikainen DHA:n saanti muun muassa parantaa vastasyntyneen unenlaatua, näöntarkkuutta ja havaintokykyä, Drevon kertoo.

- ADHD:n suhteen raskauden viimeiset viikot ja aika välittömästi syntymän jälkeen ovat parhaita aikoja käyttää DHA-lisää. Myöhemmin, kun lapset ovat 6-12-vuotiaita, omega-3-rasvahappolisien teho on rajallinen.

Voiko ravitsemussuosituksiin luottaa?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tuoreimmat ravitsemussuositukset on laadittu vuonna 2005. Niiden mukaan omega-3-rasvahappojen osuus aikuisen kokonaisenergiansaannista pitäisi olla yksi prosentti. Professori Christian Drevon neuvoo suhtautumaan suosituksiin varauksella.

- Terveys ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa suosituksiin. Ravitsemus ei ole vain tiedettä vaan myös bisnestä, vaikka on selvää näyttöä siitä, että esimerkiksi omega-3-rasvahappojen saantisuositusten pitäisi olla nykyistä korkeampia. Monissa maissa elintarviketeollisuus on suurimpien teollisuudenalojen joukossa, ja kun on rahaa, on myös valtaa, Drevon sanoo.

- Esimerkiksi European Food Safety Authorityn (EFSA) suositus 250 milligrammasta EPA:a ja DHA:ta päivittäin on aika pitkälti hatusta vedetty. Eri elintarviketeollisuuden alat kilpailevat keskenään siitä, mikä suositus tulee olemaan.

Norjalainen professori Christian A. Drevon on ravitsemusalan johtavia tutkijoita. Hän toimii professorina Oslon yliopiston lääketieteen laitoksella. Hän on tehnyt tutkimusta vuodesta 1972 lähtien ja kirjoittanut satoja julkaisuja.

Faktaa:

- Omega-3-rasvahapot ovat erittäin pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja. Niistä tärkeimmät ovat EPA eli eikosapentaeenihappo ja DHA eli dokosaheksaeenihappo.

- Omegakolmosia tarvitaan elimistön normaaliin kehittymiseen ja toimintaan. Niitä käytetään esimerkiksi kaikkien solukalvojen rakentamiseen, ja viestien välittämiseen elimistössä

- Parhaita EPA- ja DHA-lähteitä ovat merenelävät, sillä esimerkiksi kasveissa niitä ei ole lainkaan. Sen sijaan kasveissa on alfalinoleenihappoa (ALA), mutta vain osa siitä muuttuu elimistössä EPA:ksi tai DHA:ksi. Kasviöljyt eivät myöskään sisällä D-vitamiinia, toisin kuin kalat.

- ALA muuntuu EPA:ksi keskimäärin 8 % sekä miehillä että naisilla. DHA:ksi ALA muuntuu miehillä alle 0,1 % ja naisilla noin 9 %. Muuntuminen on kuitenkin yksilökohtaista.

- Merenelävistä hyviä omega-3-lähteitä ovat rasvaiset kalat, kuten anjovis, lohi, sardiini ja tonnikala ja kalan maksa. Kasveista omegakolmosia on esimerkiksi pellavansiemen- ja rypsiöljyssä sekä saksanpähkinöissä.

- Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kokonaisenergiasta yhden energiaprosentin (E%) pitää tulla omega-3-rasvahapoista. EPA:lle ja DHA:lle ei suomalaisissa suosituksissa ole annettu suositusarvoja. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan EPA:aa ja DHA:ta tulee saada 450 mg/vrk.

- Drevonin mukaan 1−3-vuotiaiden lasten pitäisi saada vähintään 212 milligrammaa EPA:a ja DHA:ta päivässä. Suomessa edes kaikki aikuiset eivät saa tätä määrää. Suomalaisten ravitsemussuosituksien mukaan omega-3-rasvahappojen kokonaismäärän (EPA+DHA+ALA) vähimmäistarve on 0,9-1,2 g / vrk 1-2-vuotiaille ja 3-vuotiaasta eteenpäin sama kuin aikuisille eli 1-2 g / vrk.

- Joissain omega-3-rasvahappolisissä on mukana myös A-vitamiinia. Toisin kuin esim. Norjassa, niitä ei Suomessa suositella raskaana oleville naisille, sillä liiallinen A-vitamiinin saanti voi olla vahingollista sikiön kehitykselle. Neuvontaa A-vitamiinittomista vaihtoehdoista saa esimerkiksi apteekeista.

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Susanna Nikko, Axellus Oy
puh: 050 5517 118,
s-posti: susanna.nikko@axellus.fi
www.axellus.fi

Professor MD, PhD Christian A. Drevon, Department of Nutrition, Faculty of Medicine, University of Oslo
E-mail: c.a.drevon@medisin.uio.no, tel: +47 22851392