Masennus ja työelämä -tutkimus: Puolet masennusta potevista ei kerro tilanteestaan työpaikalla

Noin puolet masennusta potevista ei kerro tilanteestaan työpaikalla tai työterveyshuollossa. Tämä selviää tänään julkaistun Masennus ja työelämä -tutkimuksen tuloksista. Työterveyshuollon ammattilaiset toivoisivat tavoittavansa nämä työntekijät aikaisessa vaiheessa, jotta heidät saataisiin hoidon piiriin ennen kuin ongelmat pahenevat työyhteisössä. Henkilöstöhallinnon ammattilaiset puolestaan kertovat, että valtaosassa yrityksiä on jo käytössä varhaisen tuen malleja, jotta masennusta tai työuupumusta potevat työntekijät tunnistettaisiin ajoissa. Tietoa mielenterveysongelmien käsittelystä työpaikoilla kaivattaisiin kuitenkin enemmän.

Tutkimuksessa masennusta poteneilta, työelämässä olevilta tai olleilta ihmisiltä kysyttiin, miten masennus tai ahdistuneisuus heijastuu siitä kärsivän työhön, työyhteisöön ja työssä jaksamiseen tai siitä pois jäämiseen. Työterveyshuollon asiantuntijoilta kysyttiin, millaiset resurssit ja mahdollisuudet työterveyshuollolla on tunnistaa ja auttaa masennuksen tai uupumisen kohdatessa.  Työnantajan edustajilta ja henkilöstöammattilaisilta pyydettiin näkemystä siitä, mitkä ovat tämän päivän työelämän valmiudet puuttua ajoissa uupumukseen ja tukea töihin palaavaa työntekijää.

Masentunut työntekijä pelkää leimautuvansa

Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen stigma. Masennusta potevista työntekijöistä 46 % ei ole kertonut tilanteestaan työnantajalle. 52 % vastaajista ei myöskään ole puhunut masennuksestaan työtovereidensa kanssa.  Vastaajat kertoivat pelkäävänsä sairautensa vähättelyä, leimautumista laiskaksi, huonomman kohtelun saamista jatkossa tai peräti potkuja.

44 % vastaajista ei ole hakeutunut työterveyshuoltoon masennusoireidensa vuoksi. Syitä tähän olivat muun muassa se, että haluttiin asioida suoraan asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi mielenterveystoimistossa, työterveyshuollon vaitiolosta työnantajan suuntaan oli epävarmuutta tai työterveyshuollon palvelujen koettiin koskevan vain somaattisia sairauksia. Toisaalta osa vastaajista kiitteli työterveyshuollosta saamaansa asiantuntevaa apua ja tukea.

Vaikka masennus tai uupuminen vie voimat ja usein myös sairauslomalle, koki 67 % vastaajista työelämässä mukana olon melko tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Arkirutiinien ja sosiaalinen yhteisön koettiin tuovan arkeen ryhtiä ja työn tekemisen tekevän elämästä merkityksellistä.

Suurin osa masennusta potevista kokee saavansa apua eri hoitomuodoista

Työterveyshuollon ammattilaiset kertoivat, että lääkehoitoa määrätään 58 prosentille työterveyshuollon mielenterveyspotilaista. Lääkehoidon ja terapian yhdistelmällä hoidetaan 52 % potilaista ja 80 prosentille määrätään myös sairauslomaa.

47 % masennusta potevista vastaajista käy tai on käynyt masennuksensa tai uupumisensa vuoksi terapiassa, ja 73 % heistä kokee saaneensa terapiasta apua. 75 % saa tai on saanut lääkehoitoa, ja heistä lähes 80 % kokee lääkityksensä hyödylliseksi.

Suurella osalla yrityksistä on jo käytössään varhaisen tuen malleja

52 % henkilöstöhallinnon edustajista koki, että yrityksessä on tarpeeksi tietoa miten toimia, kun työntekijä alkaa oireilla mielenterveyden osalta. 50 % vastaajista kertoi kuitenkin, että hänellä itsellään henkilöstöhallinnon asiantuntijana ei ole tarpeeksi tietoa mielenterveyden ongelmista ja niihin puuttumisesta työelämäss.

69 % henkilöstöhallinnon vastaajista kertoi, että yrityksessä on käytössä varhaisen tuen malli yhdessä työterveyshuollon kanssa. 68 prosentilla oli mahdollisuus toteuttaa sopeutettua työaikaa masennuksen takia sairauslomalla olleen työntekijän palatessa töihin.

Työterveyshuolto toivoo kohtaavansa mielenterveyspotilaat aikaisemmin

Työterveyshuollon ammattilaisten mukaan työterveyshuollon piiriin kuuluvien potilaiden mielenterveysongelmat ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina. Samoin mielenterveydellisestä syystä johtuvien sairauslomien kesto on pidentynyt.

Ammattilaisten vastauksista selviää, että työterveyspotilaiden yleisimmät mielenterveyden häiriöihin johtava syyt ovat työuupumus (43 %) sekä henkilökohtaiset syyt (42 %). 67 % vastaajista arvioi, että työterveyshuollon valmius tunnistaa mielenterveyden ongelmia on hyvä, vaikka potilas itse ei asiaa ottaisi esille. Ammattilaiset kuitenkin toivovat, että nämä potilaat hakeutuisivat työterveyshuollon piiriin huomattavasti aiemmin. Tällä hetkellä mielenterveysongelmia potevat työntekijät hakeutuvat työterveyshuoltoon ensisijaisesti jonkin muun syyn, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi.

Työterveyshuollon ammattilaiset painottavat, että esimiestaitojen vahvistaminen ja varhaisen tuen mallin käyttöönotto yhdessä työterveyshuollon kanssa ovat paras tapa ehkäistä mielenterveysongelmia työpaikoilla.

”Kansantaudeistamme masennus kuormittaa työyhteisöjä merkittävästi. Tutkimuksen tulos peräänkuuluttaa luottamusta ja yhteistyön syventämistä työntekijän, yrityksen ja työterveyshuollon välillä. Esimerkiksi varhaisen tuen mallin toteutuminen on pitkälti esimiestyön varassa. Työterveyshuolto voi tukea esimiehiä esimerkiksi valmennuksilla, joissa harjoitellaan hiljaisten signaalien tunnistamista ja ongelmien puheeksiottamista. Ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja varhaisen tukeen tehdyt investoinnit voivat maksaa itsensä moninkertaisina takaisin”, painottaa ylilääkäri Jan Wiklund Lääkärikeskuksesta.

Tutkimuksesta

Masennus ja työelämä -kyselyn toteuttamisessa ovat olleet mukana Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Psykiatriyhdistys, Helsingin Lääkärikeskus sekä Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry. Tukijana on Eli Lilly Finland. Kyselyn kohderyhmänä olivat masennuksesta kärsivät ihmiset, yritysten henkilöstöhallinnossa työskentelevät henkilöt ja työterveyshuollon ammattilaiset (lääkärit, hoitajat, psykologit ja työfysioterapeutit). Kyselyn toteutti Cocomms Oy.

Kyselyyn vastasi 438 masennusta tai uupumusta sairastanutta henkilöä, 540 henkilöstöalan ammattilaista sekä 102 työterveyshuollon ammattilaista. Kysely toteutettiin marraskuussa 2010.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Johanna Markkanen
Cocomms Oy
Puhelin: 050 465 4675
johanna.markkanen@cocomms.com

Lisätietoja presenteismistä, varhaisen tuen - ja muista työterveyshuollon tukimalleista:

Jan Wiklund
Ylilääkäri
Helsingin Lääkärikeskus Oy
Puhelin: 050 5779929
jan.wiklund@laakarikeskus.com

Lisätietoja masennuksen hoidosta ja lääkityksestä:

Anne Heikkilä
Lääketieteellinen johtaja
Oy Eli Lilly Finland Ab
(09) 8545 2516
anne.heikkila@lilly.com