Kasvata helppohoitoiset syötävät itse – monivuotiset vihanneskasvit hurmaavat kesäkeittiössä

Yhä useampi suomalaisista on kiinnostunut puutarhanhoidosta ja ulkokasveista, ja lähes puolet viljelee itse syötäviä kasveja. Puutarhan ylläpito ja hoitaminen on vaivatonta, kun valitset istutettavaksi monivuotisia vihanneskasveja. Kauniin puutarhan lisäksi saat runsaasti ihania makuja kesälautaselle.

Plantagenin Kasvitrendit 2024 -raportin mukaan 52 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut puutarhanhoidosta ja 48 prosenttia viljelee itse syötäviä kasveja. Suomalaiset viljelevät erityisesti vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja yrttejä. Myös viljelystä kiinnostuneiden (32 %) määrä on noussut edellisvuodesta neljällä prosenttiyksiköllä. Suomalaisten pääasiallinen peruste itse viljelylle on terveellisyys (59 %), ja myös ekologisuuden merkitys nousee esille (42 %).

Toisin kuin usein luullaan, puutarhanhoidon ja syötävien kasvien viljelyn ei tarvitse olla aikaa vievää tai vaikeaa. Monivuotiset vihanneskasvit kasvattavat suosiotaan, eikä ihme – ne tuottavat rutkasti iloa vuosiksi, eikä niiden hoitaminen vaadi rehkimistä.

Monivuotiset vihanneskasvit ovat joutilaan unelma

Monivuotisia, syötäviä vihanneskasveja ei tarvitse kylvää joka vuosi uudelleen, ne pysyvät yleensä terveinä ja tarvitsevat vain vähän hoitoa. Useat monivuotiset vihanneskasvit viihtyvät myös pohjoismaisessa ilmastossa.

– Tutuimpia monivuotisia vihanneskasveja ovat esimerkiksi raparperi, parsa, lipstikka ja maa-artisokka. Ne viihtyvät suomalaisessa ilmastossa ja menestyvät meillä siksi hyvin, Plantagenin myymäläpäällikkö Pirjo Uuttana vinkkaa.

Monivuotiset vihannekset antavat runsaita satoja. Kun kasvit ovat juurtuneet kunnolla, riittää, että rikkaruohot kitketään silloin tällöin ja että niitä lannoitetaan kasvimaalle sopivalla luonnonravinteella.

Monivuotiset vihanneskasvit ovat yleisesti ottaen kestäviä, ja niillä on hyvä vastustuskyky sairauksia ja tuholaisia vastaan. Useilla monivuotisilla vihanneskasveilla on laajalle ulottuvat juuristot, joten ne eivät joudu samalla tavoin kilpailemaan rikkaruohojen kanssa kuin yksivuotiset kasvit. Juuriston vuoksi niitä ei juurikaan tarvitse kastella. Kastelusta tulee huolehtia vain ensimmäisenä vuonna ja kuivina kausina.

– Monivuotisten kasvien suhteen istutus on avainasemassa, ja kasvit tuottavat runsaasti satoa vuodesta toiseen, kunhan taimet on istutettu kunnolla. Monivuotiset vihanneskasvit sopivat erinomaisesti istutettavaksi niin kasvimaalle, perennapenkkiin kuin lavakauliksiinkin, kunhan multakerros on tarpeeksi paksu – se takaa hyvän kasvun. Satoa kasvit alkavat tuottaa runsaammin jo kolmen vuoden jälkeen istutuksesta, Uuttana kertoo.

Siemeniä levittävät vihanneskasvit ovat yleensä lyhytikäisempiä kuin kasvit, joilla on valtavat juuristot. Puut ja pensaat taas elävät pisimpään. Onnistumisen kannalta varminta on istuttaa sellaisia lajeja, jotka soveltuvat omalle kasvuvyöhykkeelle. Monet hyönteiset tarvitsevat vihanneskasveja, joten ne ovat merkittävässä roolissa myös puutarhan monimuotoisuuden kannalta.

Kasvitrendit 2024 -raportti

Plantagen esittelee tänä vuonna jo 13. kertaa Kasvitrendit-raporttinsa. Vuosittainen tutkimus on toteutettu yhteistyössä HUI Researchin kanssa ja se perustuu 502 kuluttajan vastauksiin Suomessa sekä valittujen asiantuntijoiden haastatteluihin. Norjassa ja Ruotsissa on toteutettu vastaavat kuluttajatutkimukset. Kasvitrendit 2024 on jaettu neljään osaan, jotka julkaistaan kuluvan vuoden aikana.

Kasvitrendit 2024 raportin toinen osa Jokainen voi viljellä! on ladattavissa täältä.

Kuvia löytyy tiedotteen liitteinä.

Lisätietoja:
Veera Hautamäki
viestintäkonsultti
veera.hautamaki@manifesto.fi
p. +358 50 360 5533

Minna Inberg
Plantagen Suomen Country Operation Manager
Minna.Inberg@plantagen.fi
p. +358 50 432 0509