Talvikasvatussesonki käy nyt kuumana – suomalaiskodeissa kasvatetaan vihreää lautaselle ja värejä puutarhaan

Plantagenin Kasvitrendit 2024 -raportin toisen osan mukaan lähes puolet suomalaisista (48 %) viljelee syötäviä kasveja. Kasvitrendit 2024 -raportin ensimmäisen osan mukaan 60 prosenttia niistä suomalaisista, jotka muutenkin harrastavat kasvien kasvattamista, aikovat kasvattaa myös yrttejä, ja 68 prosenttia aikoo kasvattaa vihanneksia.

Kasvitrendit 2024 -raportin toisen osan, Ulkotilojen kasvitrendit – Jokainen voi viljellä, mukaan kesällä 2024 suomalaiset suunnittelevat kasvattavansa kesäkukkia (61 %), syötäviä kasveja (esim. vihannekset, yrtit tai marjapensaat) (58 %), pölyttäjäystävällisiä kasveja (27 %), hedelmäpuita (23 %) ja perennoja (23 %).

Yrttien ja vihannesten kasvattaminen onnistuu myös sisällä, kunhan vain huomioi muutamia asioita. Samalla voi laittaa purkkeihin esikasvatukseen myös muutamia kesäkukkia tai perennoita, jolloin pystyy aikaistamaan myös pihan tai parvekkeen kukkaloistoa keväällä ja kesällä.

Yrttien ja vihannesten kasvatus sisätiloissa

Nopeimmin lautaselle saa vihreää kasvattamalla erilaisia versoja ja ituja. Itujen, kuten mungpapujen ja sinimailasen idut, kasvatus onnistuu esimerkiksi reiällisellä kannella varustetussa purkissa, vihanneskrassin versoja voi kasvattaa kostean talouspaperin päällä laakeassa astiassa ja esimerkiksi lehtisalaatin, rucolan, punajuuren, basilikan ja pinaatin pieniä versoja voi viljellä muiden muassa kylvölaatikoissa kutakuinkin samalla tavalla kuin kasveja esikasvatettaessakin. Tarkemmat ohjeet voi lukea täältä.

Hauska idea pääsiäisenä on kasvattaa rairuohon tilalla esimerkiksi syötävää vihanneskrassia, auringonkukan- tai herneenversoja.

– Yrttejä ja auringonkukan, herneen ja vesikrassin versoja voi kasvattaa ikkunalaudalla näin keväisin. Ne ovat mukava lisä salaatteihin tai leivän päälle. Kokeile myös valkosipulin varsien kasvattamista ruukussa sisällä aurinkoisella ikkunalla. Käytä nuoret varret ruohosipulin tapaan, vaikka leivän päällä. Ne maistuvat miellyttävästi valkosipulille, vinkkaa Mira Pötrönen, Plantagen Itäväylän myymäläpäällikkö.

Täysikokoisten yrttien ja vihannesten kasvatus onnistuu joko hydroponisesti eli vesiviljelyssä tai perinteisesti ruukussa, kunhan kasvin valon ja ravinteiden tarpeista huolehditaan säännöllisesti. Lisävalonlähteet ovat tarpeen varsinkin talven pimeinä kuukausina. Sen sijaan kevään kirkkaat auringonpaistepäivät saattavat tehdä kasveille liian paahteiset olot eteläikkunalla. Yrtti- ja lehtivihannessatoa kannattaa kerätä usein, jotta kasvit eivät kasva liikaa ja ränsisty tai pääse kukkimaan. Kokeile esimerkiksi basilikan, chilin tai tomaatin kasvattamista. Vesiviljelyssä voi kokeilla myös vaikkapa orvokkien tai pelargonien kasvatusta.

Lue lisää vesiviljelystä täältä.

Esikasvatus sisällä ja ulkona

Valon lisääntyessä monen harrastajan ikkunalaudat alkavat täyttyä taimiruukuista. Esikasvattamalla voidaan aikaistaa kasvien sato- tai kukintakautta. Jotkin kasvit eivät ehdi kukkia tai tuottaa satoa ollenkaan Suomen lyhyessä kesässä ilman esikasvatusta. Esikasvatuksella voidaan myös varmistaa monivuotisten kasvien osalta se, että taimi saadaan kasvatettua tarpeeksi isoksi ja kestäväksi ennen seuraavana syksynä alkavaa kylmää ja pimeää talvikautta.

Ensimmäiset siemenet kylvetään jo tammikuussa. Esimerkiksi chili hyötyy pitkästä esikasvatusajasta. Kukista tammi- helmikuussa voi kylvää muiden muassa jättiverbenaa. Esikasvatuksessa on neljä asiaa, jotka kannattaa huomioida:

1. Esikasvatukseen valitaan suurimmalle osalle siemenistä kylvömultaa, jossa ei ole hennoille taimille liikaa lannoitteita, ja joka on ilmavaa ja hienojakoista. Kun taimet ovat kasvattaneet sirkkalehtien jälkeen yhden varsinaisen lehtiparin, ne koulitaan taimimultaan ja isompaan ruukkuun.
2. Herkät kylvökset on tärkeää pitää kaiken aikaa kosteina, mutta ei liian märkinä. Monissa kylvöastioissa on valmiina kansi, joka estää pintamullan kuivahtamisen. Ruukut voi myös peittää itämisen ajaksi esimerkiksi tuorekelmulla, johon tehdään muutamia reikiä ilman vaihtumisen varmistamiseksi. Kastelemisen yhteydessä taimille on hyvä myös antaa hieman lannoitusta.
3. Kasvivalo edistää taimien kasvua tehokkaasti. Keväällä valoa ei välttämättä ole vielä tarpeeksi, vaikka aurinko paistaisikin kirkkaalta taivaalta. Ihannetilanteessa kasvit saavat valoa 12–16 tuntia vuorokaudessa. Myös suoraa auringonpaahdetta kannattaa herkkien taimien osalta välttää.
4. Kylvöksille kannattaa tarjota alalämpöä lämpöalustan avulla. Alalämpö edistää ja nopeuttaa siementen itämistä ja pienien taimien juurtumista stimuloiden juuria kasvuun. Itämisen jälkeen lämpöalusta voi siirtää seuraaville kylvöksille.

Toiset kasvit tarvitsevat itääkseen lämmön sijasta viileää. Kylmäkäsittelyn voi tehdä esimerkiksi jääkaapissa. Jotkut kasvit voi kylvää esikasvatusastioihin myös ulos! Tällöin taimet alkavat kasvaa heti, kun lämpötila on ulkona kasville otollinen. Ulos kylvetyt taimet ovat usein sisällä esikasvatettuja vankempia ja ottavat nopeasti kasvussa kiinni sisällä kasvatetut taimet. Ulos kylväessä pienet taimet ovat kuitenkin alusta asti sään armoilla, jolloin epäonnistumisenkin mahdollisuus on hyvä tiedostaa.

Talvikylvö tehdään kannellisiin muovilaatikoihin, joihin tehdään reikiä sekä pohjaan että kanteen. Multaa laitetaan noin kymmenen sentin paksuinen kerros. Kylvön yhteydessä multa kastellaan ja laatikot viedään ulos varjoisaan paikkaan noin vuorokauden kuluttua kylvöstä. Laatikot voi peittää lumella, ja myöhemminkin, mikäli kylvös tuntuu kuivalta, sitä voi kastella lumella. Liian märkää kylvöstä voi kuivattaa avaamalla kantta. Kasvit istutetaan tilavammin aikaisin keväällä, kun ne alkavat olla astiaansa liian suuria.

– Talvikylvöön voi kokeilla esimerkiksi erilaisia salaatteja ja kaaleja, rucolaa, pinaattia, tilliä, ruohosipulia ja persiljaa. Kesäkukista talvikylvöön sopii esimerkiksi unikko, kehäkukka, ruiskaunokki, jättiverbena ja punakosmos. Perennoista esimerkiksi lehtoakileija, ritarinkannus ja harjaneilikka voivat hyötyä talvikylvöstä ulkona, Mira Pötrönen luettelee.

Tutustu aiheeseen tarkemmin:

• 5 vinkkiä esikasvatukseen
• Kevätkylvö – näin onnistut
• Näin saat haasteelliset siemenet itämään
• Talvikylvöllä saat kestäviä taimia kevääksi

Kasvitrendit 2024 -raportti

Plantagen esittelee tänä vuonna jo kolmattatoista kertaa Kasvitrendit-raporttinsa. Vuosittainen tutkimus on toteutettu yhteistyössä HUI Researchin kanssa ja se perustuu 502 kuluttajan vastauksiin Suomessa, sekä valittujen asiantuntijoiden haastatteluihin. Norjassa ja Ruotsissa on toteutettu vastaavat kuluttajatutkimukset. Kasvitrendit 2024 on jaettu neljään osaan, jotka julkaistaan kuluvan vuoden aikana.

Kasvitrendit 2024 raportin ensimmäinen osa, Sisätilojen kasvitrendit – aloita vuosi kasvien parissa on ladattavissa täältä. Kasvitrendit 2024 – jokainen voi viljellä on ladattavissa täältä.

Kuvia löytyy tiedotteen liitteinä.