Mari Pantsar: Tulevaisuuden menestyvä yritys suuntaa kiertotalouteen viimeistään tänään

Nykymallinen liiketoiminta on tullut tiensä päähän, kertoo maailman talousfoorumin New Nature Economy -raportti. Ilmastokriisin edetessä ja luonnon köyhtyessä ennakoitua nopeammin on selvää, että suunnan on käännyttävä luonnonvaroja tuhlailevasta lineaaritaloudesta kiertotalouteen.

Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään esimerkiksi fiksumman suunnittelun ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

Muutos on välttämätön, sillä luonnonvarojen käyttöönotto ja käsittely aiheuttavat lähes puolet globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 90 prosenttia luontokadosta.

Suomi tunnetaan Hollannin rinnalla kiertotalouden edelläkävijänä. Meillä laadittiin maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta Sitran johdolla vuonna 2016. Kymmenet maat Chilestä Afrikan maihin ovat ottaneet mallia ja laatineet omansa.

Suomi myös koordinoi maailman tunnetuinta kiertotaloustapahtumaa World Circular Economy Forumia. WCEF on suomalaisen kiertotalousosaamisen käyntikortti sekä liiketoiminnan skaalaus- ja kehitysalusta. Tähän mennessä tapahtuman kumppanimaita ovat olleet Japani, Hollanti ja Kanada.

Jo alkumetreillä huomattiin, että talouden uusi suunta vaatii valtavasti uutta osaamista. Kiertotalous on tuotu kaikille koulutusasteille, mutta lisäpanostuksia tarvitaan. Kiertotaloutta ei rakenneta ilman osaavia tekijöitä.

Olemmeko yhä edelläkävijöitä, kun suunnitelmista pitäisi siirtyä toteutukseen?

Suomessa monet yritykset pienistä konepajoista vientijätteihin ovat nostaneet kiertotalouden strategiansa ytimeen. Sitran ”Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1” -lista esittelee joukon edelläkävijöitä. Lista osoittaa, että kiertotalouden kuva on monipuolistunut. Samalla se herättää kysymyksiä.

Miten suomalaiset ratkaisut pärjäävät kansainvälisessä vertailussa? Olemmeko yhä edelläkävijöitä, kun suunnitelmista pitäisi siirtyä toteutukseen?

Näihin kysymyksiin pitää vastata nyt. Elinkeinoelämän kannattaa panostaa osaamiseen, kokeiluihin ja uusien ratkaisujen kehittämiseen erityisesti digitaaliseen palveluliiketoimintaan.

Jokaisen yrityksen pitää kysyä, miten me olemme mukana muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Jos vastaus ei löydy omasta talosta, kannattaa kuunnella sidosryhmiä ja asiakkaita. Kiertotaloudessa arvo syntyy ekosysteemeissä, joissa tuotteiden ja materiaalien arvo pysyy kierrossa.

Hallitus voi tukea kiertotalousloikka nostamalla tutkimus- ja kehityspanoksensa luvattuun neljään prosenttiin. Kansalaisten kannattaa kokeilla korjaus-, lainaamis- ja jakamispalveluita. Tarjontaa alkaa jo olla.

Suomalaisyritysten kiertotalousratkaisut voivat auttaa ratkaisemaan globaalia kestävyyskriisiä ja tuoda kaivattuja vientieuroja. Avainasemassa on kehitettyjen ratkaisujen nopea skaalautuminen globaalisti.

____

Kirjoittaja Mari Pantsar luotsaa Sitran Kestävyysratkaisut-teemaa. Hän johtaa teeman strategiaa ja vastaa siitä, että kaikki teeman tekemiset viitoittavat Suomen tietä kohti ekologisesti kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa.