Markus Huhdanpää: Keskustelu taloudenhoitamisesta rajoittuu turhan usein äkkirikastumiseen tai ylivelkaantumiseen

Oman talouden hoitaminen tulisi nähdä kokonaisvaltaisena asiana arjessa, johon liittyy arjen valinnat, suunnitelmallisuus sekä tulevaisuuteen varautuminen.

Viimeisten vuosien ajan olemme saaneet kuulla usein spekulaatioita, kuinka lainojen korot voivat lähteä nousuun. Korkojen noususta puhuminen luo uhkakuvia kasvavista lainanhoitokuluista ja viestii kotitalouksille siitä, että omaa taloutta tulee muistaa suunnitella ensi viikkoa pidemmälle.

Myös lainojen korkosääntely väliaikaisine korkokattoineen vahvistaa ajatusta, että korot ovat jokaisen oman henkilökohtaisen talouden keskeisiä asioita. Koronapandemian myötä Suomen hallitus asetti väliaikaisen korkokaton kulutusluotoille hillitsemään suomalaisten velkaantumista. Nyt väliaikaisen lain päättyminen lähestyy ja pysyvämpää sääntelyä seurannee tuonnempana.

Lainojen korot ovat vain jäävuoren huippu oman talouden hoitamisessa. Korkoprosentin nousu näkyy toki nopeasti omassa taloudessa suurempina kustannuksina, mutta lainan korkojen varaan omaa taloutta ei ole järkevää rakentaa.

Koroista konkretiaan – oma talous haltuun

Korkojen sijaan olisi tärkeämpää keskittyä talouteen kokonaisuutena, puuttua turhan velkaantumisen juurisyihin ja antaa yksilölle työkalut oman kestävän talouden rakentamiseen.

LähiTapiolan vuonna 2020 tekemän kyselyn mukaan suomalaiset eivät juuri säästä pahan päivän varalle. Kysely paljasti myös, että neljänneksellä suomalaisista on alle 1 000 euron puskuri säästössä.

Jos perusteet eivät ole kunnossa, on omaa taloutta vaikea hoitaa. Suomessa on tälläkin hetkellä yli 400 000 luottotiedot menettänyttä henkilöä – luku on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana.

Talouden termit, ilmiöt ja keskustelut ovat olleet pitkään eksklusiivisia, jolloin itseä koskevaan keskusteluun on ollut vaikea osallistua tai sen merkitystä haastavaa ymmärtää.

Talouden ei tarvitse olla vaikeaa ja tiedon tulisi olla kaikkien saatavilla ymmärrettävästi – mieluusti jo koulunpenkiltä lähtien. Olipa kyse oman budjetin laatimisesta, luottokortin todellisen vuosikoron etsimisestä, sijoittamisen aloittamisesta tai asuntolainan hakemisesta.

Lottovoiton tavoittelusta arkisiin valintoihin

Lottoaminen on edelleen suosittua suomalaisten keskuudessa ja moni toivoo äkkirikastumisen tarjoavan taloudellista vakautta. Veikkauksen vuoden 2021 tilastojen mukaan edelleen noin 800 000 suomalaista täyttää lottokupongin viikoittain.

Silti oma varallisuus karttuu varmemmin silloin, kun itse tekee päätökset ja on tietoinen taloudellisista mahdollisuuksistaan. Oman talouden hoitaminen ei ole nollasummapeliä, vaan jokainen voi hyötyä suunnitemallisesta oman talouden hoitamisesta. Oli kyseessä toimeentulon turvaamisesta työttömyyden varalle, säästösuunnitelman laatiminen tai puhelinliittymän vaihtaminen edullisempaan.

Kilpailuttaminen, vertailu, oman talouden budjetointi tai arkiset rahaan liittyvät päätökset eivät välttämättä kuulosta yhtä houkuttavilta kuin rahahuolien kaikkoaminen lottomiljoonien myötä. Suuremmalla todennäköisyydellä ne kuitenkin tuovat kaivattuja euroja kuluttajan talouteen.

Positiivisena uutisena voidaan pitää suomalaisten innokkuutta sijoittaa varojaan rahastoihin ja pörssiosakkeisiin. Kesäkuussa 2021 suomalaisia kotitalouksia oli Pörssisäätiön tilastojen mukaan sijoittajina jo lähes 920 000. Suomalaisten tileillä makaa kuitenkin tälläkin hetkellä yli 98 miljardia euroa vailla merkittävää korkotuottoa.

Jos talouteen liittyvä keskustelu keskittyy vain ääripäihin, on oman kestävän talouden rakentaminen haastavaa. Talouden suunnittelusta tulisi puhua vieläkin enemmän ja sen tulisi olla läsnä arjessa jo pienestä pitäen.

Markus Huhdanpää

____

Kirjoittaja työskentelee toimitusjohtajana Sortter Oy:ssä. Sortter on kotimainen pankkipalveluja ja rahoitusalaa vertaileva yhtiö, joka pyrkii auttamaan kuluttajaa tekemään omaa talouttaan edistäviä päätöksiä.